Kaksi rakettia vie kotimaista teknologiaa kiertoradalle - Aalto-1 ja Aalto-2 -satelliittien laukaisut lähestyvät

Aalto1_Aalto2Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa. Laukaisun on määrä tapahtua maaliskuun aikana. Myös Aalto-1 siirretään todennäköisesti laukaisupaikalle lähiviikkojen aikana. Sen matka käynnistyy Intialaisraketilla.

Cygnus-avaruusrahtialus on suunniteltu laukaistavaksi  20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle. Astronautit vapauttavat sen myöhemmin lentämään itsenäisesti.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-tehtävään, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista.

Tehtävään osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

NASA_cygnus”Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, kertoo professori, projektin vetäjä Jaan Praks.

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

”Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa”, kertoo Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka.


Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.

”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia”, jatkaa Tikka.


Aalto-1 nousee matkaan Intiasta

Aalto1_1Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä.

Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015.

Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan mm raketin tuhoutumisen seurauksena. Aalto-1 laukaustaan avaruuteen vielä kevään 2017 aikana mutta ei SpaceX:n kyydissä vaan Intialaisraketilla.

”Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun, ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta”, jatkaa Praks.

PSLV_isro_1Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.

Intian Polar Satellite Launch Vehicle:n (PSLV) ensimmäinen laukausu on tehty vuonna 1993. PSLV-XL -versio voi nostaa kiertoradalle 320 tonnin massan. Hyötykuormaa voidaan nostaa 1750 kg:n verran jopa 600 kilmetrin korkeuteen.

PSLV-raketin avulla kiertoradalle on laukaistu 19 eri valtion kanssa yli 60 satelliittia. Intian avaruuskeskuksen mukaan 44 metrin korkuinen ja 2,8 metrin halkaisin PSLV on yksi luotetuimmista raketeista.


Aallon nanosatelliittiohjelma vauhdittanut Suomen avaruusalaa

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

”Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua”, päättää Praks.

Lue myös: