Nato-maiden ilmavoimien hävittäjät suorittivat vuoden 2023 aikana kaikkiaan yli 300  tunnistustehtävää eri puolilla Eurooppaa tapauksissa, joissa Venäjän valtion sotilasilma-alusta lähestyi liittoutuneiden ilmatilaa. Suurin osa näistä tapauksista tapahtui Itämeren alueella.

Nato-maiden hävittäjät ovat QRA-valmiudessa (Quick Reaction and Alert) kellon ympäri valmiina suorittamaan tunnistuslennon epäilyttävän tai ns. pimeän lennon osalta, joka lähestyy liittoutuneiden ilmatilaa ennakoimattomasti.

"Venäjän sota Ukrainaa vastaan on luonut Eurooppaan vaarallisimmin tilanteen vuosikymmeniin", sanoi Naton tiedottaja Dylan White.

Naton itärajalla venäläiset sotilaskoneet eivät perinteisesti kerro sijaintiaan tai lentokorkeutta käyttäen transponderia, eivätkä jätä lentosuunnitelmaa, eivätkä kommunikoi lennonjohdon kanssa, jolloin ne ovat ns. pimeitä lentoja.

Suurin osa Naton ja Venäjän lentokoneiden välisistä ilmakohtaamisista oli vuoden 2023 aikana turvallisia ja ammattimaisia. Venäjän sotilaslentokoneiden Naton ilmatilaan kohdistamat loukkaukset olivat vuoden 2023 aikana harvinaisia ja kestoltaan lyhytaikaisia.

Suomen ilmatilaa venäläiset sotilaskoneet ovat loukanneet edellisen kerran elokuussa 2022.

Suomen Ilmavoimien mukaan venäläiskoneiden lentojen kokonaismäärä oli vuonna 2022 noussut suurimmilleen sitten vuoden 2014 ja 59 prosenttia lennoista oli tuolloin ns. pimeitä lentoja. Vuoden 2023 osalta tilastoja ei ole julkistettu. Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023.

Venäjän sotatoimien seurauksena Nato on vahvistanut ilmapuolustustaan Itä-Euroopassa hävittäjillä, valvontalennoilla sekä ilmatorjuntajärjestelmillä.

Lue myös: