HX Challenge valtaa läntisen Suomen - Ilmavoimat todentaa hävittäjäkandidaattien suorituskykyjä

HXChallenge-patchHX Challenge tuo Ilmavoimien seuraavat hävittäjäkandidaatit Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan tammi-helmikuussa. Viiden hävittäjävalmistajan tarjoamia suorituskykyjä testataan ja todennetaan laajoilla läntisen Suomen yllä olevilla ilmatilavarausalueilla. Muulle ilmaliikenteelle rajoitteitakin asettava todentamistapahtuma käynnistyy 9. tammikuuta 2020.

Pirkkalassa HX-ehdokkaat testataan Ilmavoimien suunnittelemissa tehtävissä ja todellisissa olosuhteissa lentämisen, laskeutumisten ja lentoonlähtöjen osalta. HX Challengen jälkeen koneita tositetaan viikon ajan vielä  valmistajien kotimaassa. Tuolloin toimitaan valmistajan luomassa ympäristössä. Paremmuusjärjestykseen suorituskykyvaihtoehdot laitetaan vasta loppuvaiheessa. HX Challengessa haetaan mitta-arvoja lopulliseen sotapeliin.

HN_nousussaIlmavoimat on tehnyt HX Challengen tarpeisiin mittavat aluevaraukset läntisen Suomen ylle. Laajoilla alueilla mahdollistetaan valmistajien esittämien suorituskykyjen todentaminen viidessä tehtävätyypissä.

Niitä ovat vastailmatoiminta, vastamaatoiminta, vastameritoiminta, kaukovaikuttaminen sekä tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoitustehtävät. Niiden lisäksi kuudentena kohtana on soveltuvuus ilmavoimien taistelutapaan eli hajautettuun toimintaan.

 Ilmavoimien lisäksi HX Challengessa on mukana asiantuntijoita muistakin puolustushaaroista, sillä HX Challengessa todennetaan mm. kandidaattien kykyjä tukea maa- ja merivoimien taistelua. Tapahtuman painopisteenä on teknisten järjestelmien todentaminen taktisen ja taisteluteknisen tehokkuuden arvioinnin sijaan.

IMG_20190514_111231Satakunnan lennoston organisaatioon kuuluvalla Ilmataistelukeskuksella on merkittävä rooli HX Challengen läpiviennissä.

Ilmavoimissa juuri Ilmataistelukeskus vastaa koelentämisestä, lentokaluston operatiivisesta testauksesta sekä taistelutapaan ja taktiikkaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä.

Typhoon, Rafale, Gripen, F-35 ja Super Hornet -  kaikilla seitsemän päivää aikaa

HX_kandikuvaHX Challenge todentaa Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab JAS 39 E Gripen (Ruotsi) -monitoimihävittäjien suorituskykyjä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita.

 Kaikki kandidaatit tuovat vuorollaan Pirkkalaan 2‒4 lentokonetta, sillä Ilmavoimat edellyttää osassa lentotestejä kahden koneen osastoa. Valmistajilla on todennäköisesti oman viikkonsa aikana myös varakone yllättävien vikaantumisten varalta.

Saab tuo paikalle myös tarjouksessaan mukana olevan GlobalEye-monitoimivalvontakoneen. Boeingin F/A-18F Super Hornetin ohella Suomessa nähdään myös hävittäjän elektronisen sodankäynnin versio eli EA-18G Growler. Sen todellinen suorituskyky kuitenkin todennetaan todennäköisesti muualla, kuin Suomessa.

Ensimmäisenä Suomeen ja Pirkkalaan saapuvat Eurofighter Typhoonit. Ne saapuvat Pirkkalaan heti loppiaisen jälkeen. Viimeisenä vuorossa oleva Boeingin Super Hornetin suorituskyvyn todentaminen päättyy helmikuun lopussa.

  • Eurofighter Typhoon 9.–17.1.2020
  • Dassault Rafale 20.–28.1.2020
  • Saab Gripen 29.–6.2.2020
  • Lockheed Martin F-35 7.–17.2.2020
  • Boeing F/A-18 Super Hornet 18.–26.2.2020

Ilmavoimat on varannut HX Challengessa jokaisen kandidaatin testeihin seitsemän arkipäivää. Jokaisena päivänä lennetään todennäköisesti yksi tai useampia lentoja. HX-kandidaattien koneita operoivat tarjoajamaiden omat lentomiehistöt yhdessä suomalaisen testaushenkilöstön kanssa.

Kandidaatit saavat vastaansa esimerkiksi Hornet- ja Hawk-kalustosta koostuvia maaliosastoja. MLU_HW_3Luvassa on myös mm. ilmasta-ilmaan ja ilmasta-maahan toimintaa yhdessä tulenjohtajien kanssa. Maaleja pyritään havaitsemaan tutkalla ja EO- tai muilla järjestelmillä.

Kaukovaikuttamisen osalta vertailuna on nykyinen suorituskyky eli  AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Stand-off Missile) -ohjus. Luonnollisesti mukana haasteissa on myös ilmasta-merelle vaikuttaminen ja tilannekuvan luominen merivoimille.

Talvikausi on aina erityisen haastava ja olosuhteiden odotetaan vaihtelevan kovasti. Vaikka Pirkkalassa olisikin jonkin ehdokkaan kohdalla vain auringonpaistetta niin lähialueilta löytynee tarjolle haastavampia olosuhteita.

HX_JPKeranenSuomalainen metsämaasto on hankala erilaisille tutkajärjestelmille. Talviaikaan on myös paljon pilvisiä päiviä, jotka tuovat haasteita EO (elektro-optisille) -laitteille.

“Talvi on aina haaste ja sen takia testit tehdään Suomessa oikeissa toimintaolosuhteissa. Erityisen haasteen tuovat lämpötilanvaihtelut viiden pakkas- ja plusasteen välillä. Se asettaa haasteita koneille ja niiden järjestelmille”, kuvailee HX-hankejohtajana toimiva ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.

HX_suorituskykyKandidaattien kyvykkyyksiä voidaan todentaa monella tapaa ja muuallakin kuin Pirkkalassa. Osa tosittamisesta tehdään simulaatioin ja osa suoritetaan ulkomailla. Kaikkia aktiivisia ja passiivisia sensoreiden kyvykkyyksiä ei haluta eikä voida käyttää Suomessa.

"Suorituskykyarvioinnin toisessa vaiheessa käytetään HX Challengessa todennettuja suoritusarvoja. Virtuaalisimulaattoreilla toteutettavan toisen vaiheen tavoitteena on selvittää neljän koneen parven menestyminen tarjouspyynnössä asetetuissa skenaarioissa", avaa eversti Keränen arviointityön etenemistä.

HX_JPKeranen_2Paremmuusjärjestyksen lopulta ratkaisevassa HX-hankkeen suorituskykyarvioinnissa tulee olemaan suuri painoarvo simuloidulla sotapelillä.

"Suorituskykyarvioinnin kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa selvitetään kunkin kandidaatin tarjoaman HX-järjestelmän operatiivinen tehokkuus pelaamalla ja simuloimalla pitkäaikainen sotapeli, jossa käytetään kahden ensimmäisen vaiheen tuottamia mitta-arvoja. Sotapelissä kukin HX-kandidaatti kaikkine järjestelmineen on osa Suomen koko puolustusjärjestelmää", täsmentää eversti Keränen lopullisen järjestyksen selvittämistä.


HX Challenge tuo rajoituksia siviililentoliikenteelle

Finnair_sharklet_ohilentoHävittäjien tarjoamia suorituskykyjä todennetaan pääasiassa arkisin virka-aikaan, mutta muutamina päivinä testataan hävittäjäkandidaattien järjestelmien toimivuutta heikon valaistuksen olosuhteissa myös ilta-aikaan. Ilmavoimien mukaan viikonloppuisin HX Challengeen liittyvää lentotoimintaa ei ole luvassa.

Läntisen Suomen ylle tehdyt tilapäiset aluevaraukset aktivoidaan harjoituksen tarpeiden mukaisesti osa-alueittain. HX Challengen toiminta aiheuttaa muulle ilmaliikenteelle reitti-, korkeus- tai aikarajoituksia ja suositellut lentosuunnitelmareitit vaikuttaville lentoasemille sekä läpilentävälle liikenteelle on julkaistu erikseen. Erityisesti varaukset vaikuttavat Seinäjoelle, Kokkolaan, Vaasaan ja Jyväskylään suuntautuviin lentoihin sekä ylilentävään liikenteeseen.

HX_varausalueetIlmatilavarausten korkeusvälit vaihtelevat 2000 jalan korkeudesta aina lentopinnalle 660 saakka.  Tarpeen vaatiessa myös koko harjoitusalue voidaan aktivoida. Lentotoimintaa tapahtuu myös osa-alueiden alapuolella valvomattomassa ilmatilassa. Harjoitusta varten perustetaan myös väliaikaisia TSA (Temporary Segregated Areas) ja TRA (Temporary Reserved Airspace) -alueita,

Todelliset päivittäiset rajoitukset julkistetaan päivittäin ilmatilankäyttösuunnitelma- eli AUP (Airspace Use Plan) ja UUP (Updated Airspace Use Plan) -viesteissä, joista selviää ATS-reittien käytettävyys. Käytännössä alueista varattaneen pienempiä osia ja vain joillain HX Challengen -lennoilla käytössä olisivat samanaikaisesti kaikki aluevaraukset.

Ilmavoimat käyttää tammi-helmikuussa lähes samoja aluevarauksia, joilla se harjoitteli HX Challenge -toimintaa jo joulukuussa 2019. Alueiden ulkorajat ovat pysyneet samoina, mutta yksittäisten alueiden rajoja on muutettu, jotta käyttö olisi mahdollisimman joustavaa.

Rajoitukset eivät koske sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaisia eikä pelastustointa, ensihoitopalvelua tai potilaskuljetuksia hoitavia viranomaisia tai heidän määräämiään lentoja silloin, kun näille viranomaisille säädettyjen tehtävien suorittaminen vaatii lentämistä alueella. Rajoitukset eivät myöskään koske kiireellistä lääkintälentotoimintaa helikoptereilla, eikä lentoja jotka perustuvat Suomea sitovaan kansainväliseen velvoitteeseen.

 

Liikkumista Pirkkalan lentoasemalla rajoitetaan

Pirkkala_TWRHX Challenge on tekninen testaus- ja todentamistapahtuma, jonka toiminta näkyy lentoasemalla yksittäisinä lentoonlähtöinä ja laskeutumisina. Kyseessä ei siis ole  lentonäytös eikä varsinainen yleisötapahtuma.

Lentoaseman ja Pirkkalan tukikohdan ympäristöön asetetaan tilapäisiä liikkumisrajoituksia. Satakunnan lennosto osoittaa  kuitenkin siviililentoaseman puolelle terminaalien 1 ja 2 väliselle nurmialueelle HX Challengen ajaksi katselupaikan, josta lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on mahdollista seurata.

Pirkkalan ja Hallin lentokenttien lähialueille on luotu myös tilapäiset rajoitusalueet, jotka kieltävät miehittämättömän ilmailun. Ne ulottuvat maanpinnasta 2000 jalan korkeuteen.


Hankintapäätös tehdään vuonna 2021

Ilmavoimien MLU-2 -päivitetty Hornet. Hävittäjän oikeassa siivessä on JDAM-pommi ja vasemmassa siivessä näkyy JSOW-liitopommi.Suomi lähetti valmistajille tarkennetut tarjouspyynnöt 31.10.2019 ja käynnisti toisen neuvotteluvaiheen. Siinä määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin tarjoajan kanssa.

Valmistajille toimitettiin neljän cd-levyn verran täysin turvaluokiteltua tietoa. Niissä pyydettiin kokoamaan kaikki alustavan tarjouspyynnön tiedot päivitetyksi kokonaisuudeksi. Vastaukset tarkennettuihin tarjouspyyntöihin on pyydetty toimitettavaksi 31.1.2020 mennessä.

Tarkennetun tarjouspyynnön lähettämisestä käynnistyi toinen neuvotteluvaihe, jossa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin valmistajan kanssa. Ilmavoimien tavoitteena on täysimääräinen suorituskyky eikä aiempaan 64 hävittäjän määrään ei odoteta isoa muutosta. Konemäärän on ennemmin todettu pienenevän kuin kasvavan.

HX_konemaara_2Nykyiset 64 hävittäjää kattavat kaksi toimintasuuntaa. Määrää ei siis voida pudottaa radikaalisti. Ilmavoimien mukaan esimerkiksi 35 hävittäjällä tulee selkeitä aukkoja suorituskykyyn. Tarkemmat arvot konemäärien vaikutuksista ovat salaista tietoa. Nykyinen organisaatio on mitoitettu 64 koneelle. Määrän kasvu tarkoittaisi lisäinvestointeja henkilöstöön ja olemassa olevaan infraan.

Toisen neuvotteluvaiheen päätteeksi vuoden 2020 loppupuolella pyydetään lopulliset tarjoukset (Best and Final Offer, BAFO) Hornetin suorituskykyä korvaavista kokonaisuuksista. Paremmuusjärjestyksen tulos saadaan lopullisen tarjouspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Tuolloin kyseessä on lopullinen ja kaupallisesti sitova tieto.

Ilmavoimat antaa lopullisessa arviossa valtioneuvostolle tiedoksi yhden valmistajan. Se voi kuitenkin tarvittaessa pyytää kaikkien viiden suorituskykyvaihtoehdon tulokset. Puolustushallinnon esittämä yksi vaihtoehto tarjoaa parhaan suorituskyvyn. Tarvittaessa kuitenkin valtioneuvoston päätöksentekoon annetaan kaikki tarvittava tieto. Hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto vuonna 2021.

 Hankittava suorituskyky tulee saada sovitettua olemassaolevaan puolustusjärjestelmään ja sen on tuotettava 30 vuotta uskottavaa suorityskykyä. Hävittäjiltä vaaditaan siis merkittävää kehityspotentiaalia, jotta se vastaisi muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin.

HX_aikataulu_RenkoHankittava täysimääräinen suorituskyky aseineen ja järjestelmineen tulee logistiikkalaitoksen mukaan mahtumaan 10 miljardin hankintaraamiin. Maksu suoritetaan 10 vuoden aikana etupainotteisesti.  Siihen syynä on kustannusten synty heti alihankintaketjujen takia vaikka toimitukset alkavat myöhemmin.

Suomi ei halua aiheuttaa toimittajalle ylimääräisiä rahoituskustannuksia, sillä ne lankeaisivat lopulta Suomen maksettaviksi. Lopullinen hinta selviää vasta kun kaikki on maksettu 10 vuotta päätöksen jälkeen eli 2030-luvun alussa.

Ensimmäiset uudet  hävittäjät on määrä saada Suomeen vuonna 2025 ja viimeiset vuonna 2030. Tuolloin koko HX-järjestelmä on käytössä hankinnan mukaisessa FOC-suorituskyvyssä (Full Operational Capability).

Patria_HN_huolto_1Nykyiset F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät poistuvat käytöstä pikkuhiljaa ja aluksi HX-hävittäjät toimivat niiden rinnalla. Vuonna 2027 käytössä on määrä olla yksi HX-laivue. Lopuilla Horneteilla lennetään vuoteen 2030 saakka.

Koneyksilöille on tehty suunnitelmat ja rakennekorjauksia mitoitetaan vuoteen 2030 saakka. Käytöstä poistuvat Hornetit siirtyvät logistiikkalaitokselle käytännössä "loppuun ajettuina" ja mahdolliseen myyntiin jää vain joitain järjestelmäosia. MH

 Lue myös: