Ilmavoimat: Yhä suurempi osa venäläiskoneista lensi vuonna 2024 Itämeren alueella puutteellisin tiedoin

ILMav_tilasto_2014-2024Yhä suurempi osa Itämeren alueen ja erityisesti Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentävistä venäjän valtiollisista ilma-aluksista lensi vuoden 2024 aikana puutteellisin tiedoin eli oli ns. pimeä lento. Tällaisia lentoja oli 88 prosenttia kaikista operaatioista, kun edellisvuonna luku oli 84 prosenttia lentojen kokonaismäärään suhteutettuna. Venäläisten ilma-alusten lentomäärät olivat vuonna 2024 reilusti vertailutasoa ja edellisvuotta korkeammat

Puutteellisin tiedoin tehtyjen lentojen osuus venäjän valtionilma-alusten lentotoiminnasta Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2024 noin 88 prosenttia kokonaismäärästä.

ILMAV_TU160Lennon tiedot ovat puutteelliset, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1) koneella ei ole lentosuunnitelmaa, 2) koneen toisiotutkavastain ei ole päällä tai 3) kone ei ole radioyhteydessä lennonvarmistuselimiin.

Venäläisten valtionilma-alusten lentotoiminnan kokonaismäärä Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa oli vuonna 2024 noin 13 prosenttia suurempi kuin verrokkina käytettynä vuonna 2014.

Oheinen kaavio (otsikkokuvassa) kuvaa venäjän lentotoiminnan kehitystä kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yllä vuosina 2014-2024. Kunkin vuoden sinisen palkin korkeus on suhteutettu vuoden 2014 lentojen määrään, joten siitä saa käsityksen puutteellisin tiedoin lennettyjen lentojen määrällisestä kehityksestä.

Ilmavalvonta_2016Suomen ilmatilaa venäläiset sotilaskoneet ovat loukanneet edellisen kerran kesäkuussa 2024. Tuolloin Suomen ilmatilaan lensi neljän koneen osasto, johon kuului kaksi pommikone- ja kaksi hävittäjäluokan ilma-alusta. venäjä julkaisi tuolloin materiaalia, jossa Itämerellä lensi Tupolev Tu-22M ja Tupolev Tu-95 -pommikoneet saattajinaan Su-27 -hävittäjiä.

Suomenlahdella on suhteellisen kapea kansainvälisen ilmatilan kaistale, jonka kautta venäläiset lentävät mm. huoltolentoja Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevaan Kaliningradin tukikohtaansa.

 
Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa ja alueita 24/7

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV/AKT) on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä. Ilmavoimat valvoo Suomen ilmatilaa jatkuvasti eri puolille maata sijoitetuilla ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla. 

keva2010_puolustusvoimatAlueellisen koskemattomuuden valvonta (AKV) ulottuu satoja kilometrejä Suomen valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Valvonnan pääkalustona toimivat 24/7 eri puolille maata sijoitetut ilmavalvontatutkat. Niitä on kolme eri päätyyppiä, jotka ovat KAVA, KEVA ja lähivalvontatutka LÄVA.

Tutkahavainnoista kootaan Suomen ja lähialueet kattava reaaliaikainen ilmatilannekuva, johon ilmapuolustuksen johtaminen perustuu. Ilmavoimien tutkiin perustuva valvontakyky tukee myös siviili-ilmailua ja muiden viranomaisten toimintaa.

QRA_HN_HEL_1Valvonnan tuottamat havainnot kootaan ja analysoidaan Ilmaoperaatiokeskuksen (IOK) johdolla. Havaittuja koneita saatetaan käydä tunnistamassa lähietäisyydeltä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä.

Tällaisista QRA (Quick Reaction and Alert) -päivystyskoneen lennoista tehdään satunnaisesti äänihavaintoja myös maan pinnalta. Ilmavoimat on lisäksi silloin tällöin julkaissut kuvia koneista, joita näillä lennoilla on käyty tunnistamassa Itämeren alueella. MH

Lue myös: