"Tuhoisa lento-onnettomuus Harmajan edustalla eilen", uutisoi Helsingin Sanomat 15. kesäkuuta 1940. Nyt 14. kesäkuuta 2020 tulee kuluneeksi 80 vuotta Aero Oy:n Junkers Ju 52 Kaleva -matkustajakoneen alasampumisesta Suomenlahdella. Tapauksessa menettiin yhdeksän ihmisen henki.

Neuvostoliiton Iljushin DB-3T -pommikoneet ampuivat Aero Oy:n Ju 52 Kaleva OH-ALL -matkustajakoneen alas Suomenlahdella 80 vuotta sitten eli 14. kesäkuuta 1940. Tapaus sattui välirauhan aikana vain kaksi päivää ennen kuin Neuvostoliitto miehitti Baltian.

OH-ALL oli noussut ilmaan Tallinnasta ja oli matkalla Helsinkiin Malmin lentokentälle. Koneen kyydissä oli yhdeksän ihmistä sekä 227 kg diplomaattipostia.

Matkustajakonetta lensi Aerolla kapteenin tehtävissä toimiva lentäjä Bo von Willebrand ja toinen miehistön jäsen oli radisti Tauno Launis. Von Willebrand oli tuolloin myös Suomen ilmailuklubin eli nykyisen ilmailuliiton, hallituksen jäsen sekä Helsinki-Malmin lentoaseman juuri nimitetty päällikkö.

Matkustajia oli seitsemän. He olivat saksalaiset liikemiehet Friedrich Offermann ja Rudolf Cölle, Ranskan lähetystön diplomaattiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty, ruotsalainen Max Hettinger, amerikkalainen kuriiri Henry William Antheil ja virolainen Gunvor Maria Luts.

Pian lentoonlähdön jälkeen Neuvostoliiton Iljushin DB-3T -pommikoneet kohtasivat Aeron matkustajakoneen ja ampuivat sen alas Suomenlahdella. OH-ALL putosi mereen Kerin saaren pohjoispuolella. Tapahtumat sattuivat noin kello 14.00 aikaan.

Alueella olleet virolaiset kalastajat poimivat merestä pintaan nousseita matkustajakoneessa olleita tavaroita. Paikalla ollut Neuvostoliiton sukellusveneen miehistö kuitenkin otti kyseiset tavarat haltuunsa kalastajilta.

Alueelle saapui hetkeä myöhemmin Malmin lentoseman 24. lentueesta tiedustelulennolle lähtenyt Suomen ilmavoimien Brewster-hävittäjä. Sen ohjaimissa oli Ilmari Juutilainen, joka teki myös havainnon Neuvostoliiton sukellusveneestä.

Kalevan hylkyä ei koskaan löydetty eikä Neuvostoliitto tai nykyinen Venäjä ole koskaan tunnustanut ampuneensa Kalevaa alas. Tapahtumiin johtaneista syistä ole saatu tarkkaa varmuutta.

Syiksi on arvioitu pommikoneiden miehistön tiukkaa ohjeistuksen noudattamista ennen Baltian maiden miehittämistä sekä kiinnostusta koneessa kuljetettua diplomaattipostia kohtaan, jossa olisi mahdollisesti ollut asiakirjoja erinäisistä neuvotteluista. Mikään valtio, jonka kansalaisia turmassa menehtyi ei esittänyt vastalausetta tapahtumien johdosta.

Neuvostoliiton Ilmavoimien kenraaliluutnantti Pjotr Iljitš Hohlovin vuonna 1982 julkaistujen muistelmien toisessa painoksessa vuonna 1988 kuvailtiin kuitenkin nimeämättömän matkustajakoneen alasampuminen Suomenlahdella.

Ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust havaitsi nämä uudet tiedot kirjassa, jotka sopivat Kalevan tapaukseen. Päivämäärät vuotta lukuunottamatta ja osa muista tiedoista eivät kuitenkaan olleet yhtenevät Kalevan alasampumisen kanssa. Muut tiedot sopivat täsmälleen Kalevaan ja onkin oletettu, että päivämäärät on vaihdettu kirjaan tarkoituksella.

Kalevan lennon aiotussa määränpäässä Malmin lentoasemalla paljastettiin torstaina 11. kesäkuuta 2020 Stig Fagerstedtin valmistama tapahtuman 80-vuotismuistotaulu. Lentoaseman sisääntuloaulaan kiinnitetty muistolaatta sisältää OH-ALL:n kuvan, turmassa menehtyneiden nimet sekä lyhyen kuvauksen tapahtumista, joissa Kalevan pudottajiksi mainitaan voimassa olevan tiedon mukaan virheellisesti Tupolev SB-2 -koneet. 

Malmin lentoaseman siisääntulossa on nähtävillä myös muistolaatat Malmilla toimineista Ilmavoimien lentoyksiköistä sekä Mathias Rustin lennosta.

Siviililentokoneita on ilmailun historian aikana joutunut valitettavan usein sotatoimien kohteeksi. Viimeisin tapaus sattui tammikuussa 2020, kun Iranin ilmapuolustus tuhosi Tehranista ilmaan nousseen Ukraine International Airlinesin Boeing 737-800 -matkustajakoneen. Yksi viimeaikojen tunnetuimmista tapauksista on kuitenkin Malaysian Airlinesin lennon MH17 alasampuminen Ukrainan yllä vuonna 2014.

Kuvassa vasemmalla OH-ALL Kaleva vastaluovutettuna Junkers-tehtaalta Aero Oy:lle Katajanokan lentosatamassa vuonna 1936. Junkers Ju 52/3m -koneen kaikissa kolmessa Hornet T2E -moottorissa oli moottorisuojukset ja kaksilapaiset potkurit.

OH-ALL:n alas ampumisesta on julkaistu Risto Nikun kirjoittama kirja Kalevan Kuoleman lento (Edita 2007) sekä myös Viimeinen lento Tallinnasta -dokumentti. Sen on tehnyt Kalevaa lentäneen Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

YLE Areena: Viimeinen lento Tallinnasta

Lue myös: