Suomen Ilmavoimien kolmas Nato-tehtävä ja ensimmäinen Islannissa käynnistyi talvimyrskyn keskellä 3. helmikuuta 2025. Keflavikin tukikohtaan tukeutuva suomalaisosasto ja neljä F/A-18 Hornet -hävittäjää valvovat Islannin ilmatilaa seuraavan kolmen viikon ajan. Lentoposti.fi seurasi hävittäjätoimintaa Islannissa.

“Valmistautuminen ilmavalvontatehtävään aloitettiin jo heinäkuussa 2024 ja syyskuussa teimme site surveyn Keflavikin tukikohtaan. Valmistelijat saapuivat Keflavikiin tammikuun 2025 alussa ja pääjoukko tammikuun puolivälissä”, avasi suomalaisjoukkojen komentaja majuri Sampo Kojo.

“Puolustusvoimien Logistiikkalaitos kilpailutti tavaroiden toimituksen Islantiin ja tänne tuotiin kaupallisena merikuljetuksena 24 merikonttia sekä kolme ajoneuvoa. Henkilökunta ja kriittiset tavarat kuljetettiin Keflavikiin SAC:n C-17A -kuljetuskoneella”, jatkoi majuri Kojo.

Strateginen SAC-ilmakuljetuskykyhanke (Strategic Airlift Capability) on Natomaiden yhteenliittymä, joka operoi Boeing C-17A Globemaster III -kuljetuskoneilla kotitukikohdastaan Unkarin Pápasta.

Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät siirtolennettiin Islantiin Naton MMF:n (Multinational Multi Role Tanker Transport Fleet) Airbus A330 MRTT -ilmatankkauskoneen tukemana. Atlantilla tietyn korkeuden yläpuolella operoitaessa vaatimuksena on HF-radioyhteys ja Horneteissa ei tällaisia laitteita ole niin ilmatankkauskone toimi siirtolennolla myös johtokoneena. Vuonna 2014 Hornetien siirtyessä Keflavikiin Iceland Air Meet -harjoitukseen toimi HF-radiolla varustettuna johtokoneena Ilmavoimien oma Learjet.

“Suomen Ilmavoimat on Keflavikissa ensimmäistä kertaa johtovaltiona”, avasi Lapin lennoston komentaja eversti Saku Joukas mediatilaisuudessa Keflavikin tukikohdassa.

“Ilmavoimien käyttämä liikkuva taistelutapa tukee tällaisia tehtäviä, toiminta voidaan siirtää kotimaan lisäksi samalla tavalla myös ulkomaille”, totesi majuri Kojo.

Isäntämaatukea Suomen Ilmavoimille Islannissa tarjoaa Islannin rannikkovartiosto, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta yhdessä lennonvarmistuspalveluita tarjoavan Isavian kanssa.

Suomen hävittäjäosasto tukeutuu Keflavikin lentokentän alueella sijaitsevaan tukikohtaan. Sen valvonnasta vastaa oma suomalainen sotilaspoliisijoukkue.

Samaan tukikohtaan tukeutuu myös Islannin rannikolla ja merialueella sukellusvenevalvontaa suorittava Nato-jäsenmaiden osasto. Hornetien lisäksi tukikohdan suojissa oli helmikuun alussa myös Yhdysvaltain merivoimien US Navyn Boeing P-8A Poseidon -meritoimintakone. Sen kerrottiin olevan tukikohdassa kansallisella tehtävällä.

Suomalaishävittäjät lennettiin Islantiin valmiiksi aseistettuna. Keflavikissa operoivissa F/A-18 Hornet -hävittäjissä on nähty aseistuksena siivenkärjissä AIM-9X Sidewinder IR-ohjukset ja rungon ripustimissa tutkahakuiset AIM-120 AMRAAM -ohjukset. Myös hävittäjien 20 mm M61 Vulcan Gatling -konetykki on ladattu ja omasuojajärjestelmät ovat tarvittaessa käytössä. Hornetien ripustimissa on myös kaksi lisäpolttoainesäiliötä antamaan lisää toiminta-aikaa.

“Toiminta Islannissa on vastaavaa kuin kotimaassa suoritettava alueellisen koskemattomuuden ja ilmatilan valvonta. Erona on se, että Nato-tehtävällä ilmapuolustus vaatii poliittisen päätöksen”, kertoi majuri Kojo.

Islannissa operatiivinen ilmavalvontatehtävä voisi tarkoittaa samankaltaista alueen läheisyyteen lentävän ilma-aluksen tunnistamista. Toistaiseksi tällaista tehtävää ei ole tullut eteen. Johtovastuu käyttää suomalaista hävittäjäosastoa Air Policing -tehtäviin on Natolla mukaan lukien siihen kuuluva voimankäyttö.

"Suomalaisten osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on tärkeä virstanpylväs ja osoittaa konkreettisella tavalla, miten Nato-jäsenyys vahvistaa ja syventää puolustusyhteistyötämme sekä parantaa islantilaisten turvallisuutta", kommentoi Islannin ulkoministeri Katrín Gunnarsdóttir suomalaisosaston tehtävää tammikuun 2025 alkupuolella.

Suomalaishorneteilla pyritään ilmavalvontaoperaation aikana lentämään noin tunnin verran päivittäin, vaikka operatiivisia tehtäviä ei eteen tulisikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa päivittäin lentoja yhdellä Hornet-parilla. Keflavikin lisäksi Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät voivat sääolosuhteista riippuen operoida myös Akureyrin ja Egilsstaðirin lentokentiltä.

Tehtävän varsinaisesti käynnistyessä Islantiin oli annettu punainen säävaroitus voimakkaista tuulista, jotka puhaltavat jopa 100-120 km/h nopeudella. Sääolosuhteet ovat ajoittain käytännössä keskeyttäneet matkustajalentoliikenteen Islannissa (Lue uutisemme aiheesta: Talvimyrsky sotkee jälleen lentoliikennettä Islannissa - Keflavikin ennusteessa jopa 70 solmun puuskia). Alkuviikosta myös Hornetit ovat pysyneet maassa, sillä Islannin myrskytuuliin ei ole lähdetty harjoitustehtävälle. Tositilanteessa suomalaishävittäjät nousisivat Nato-tehtävälle ilmaan normaalisti.

Nyt Islannissa vallitsevilla sääolosuhteilla on vaikutuksia ja rajoitteita Ilmavoimien lento-operaatioon lähinnä pelastuspalvelun osalta. Tuulella ja myrskyllä on vaikutuksia mm. heittoistuinhypyn jälkeisiin toimenpiteisiin niin laskuvarjon kuin pelastuslautan ja pelastuspalvelun saatavuuden osalta.

Etsintä- ja pelastustehtävistä alueella vastaa Islannin rannikkovartiosto (Landhelgisgæsla Íslands). Sen kalustoon kuuluu mm. Bombardier DHC-8-300 -meritoimintakone (Sif), kolme Eurocopter H225 Super Puma -meripelastushelikopteria (Gná, Gróa ja Eir) sekä kaksi suurempaa laivaa.

Mediapäivän ohjelmaan kuului myös näytös QRA-tehtävälle (Quick Reaction and Alert) lähdöstä, jossa hävittäjälentäjä siirtyy Hornetin ohjaamoon ja lähtee rullaamaan kohti kiitotietä.

Nyt käynnissä olevalla tehtävällä on mukana ainoastaan Ilmavoimien kantahenkilökuntaa. Pääosin tämä 50-henkinen suomalaisjoukko koostuu Lapin lennoston kantahenkilökunnasta, mutta mukana on henkilöstöä myös kaikista muista Ilmavoimien joukko-osastoista.

“Tehtävä Islannissa ei laske toimintakykyä Lapin lennostossa”, sanoi majuri Kojo.

Ilmavalvontatehtävän päätyttyä tukikohdan purkaminen tapahtuu käänteisessä järjestyksessä rakentamiseen verrattuna ja materiaali kuljetetaan takaisin kotimaahan.

Nato siirtää Icelandic Air Policing -tehtävän ilmavalvontavastuun Suomen kolme viikon rupeaman jälkeen seuraavaksi Tshekille, joka tuo vuorollaan Islantiin Gripen C -hävittäjät.

Suomalaisjoukot opastavat Tshekin ilmavoimien joukkoja heidän tullessa tutustumaan Keflavikin tukikohtaan. Ennen suomalaisjoukkoja Islannin operaatiosta vastasi Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n F-35B -hävittäjäosasto.

Ilmavalvontatehtävästä saatavan kokemuksen lisäksi suomalaisjoukot saavat Islannissa myös tärkeää oppia isäntämaatuen antamisesta. Kokemus on tärkeää, sillä Suomi antaa vastaavasti isäntämaatukea, kun Suomeen saapuu liittolaisten lento-osastoja.

Islanti on niitä harvoja Nato-maita, jolla ei ole omia ilmavoimia. Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) Nato-operaatio alkoi vuonna 2008, jolloin Yhdysvallat lopetti pysyvän tukeutumisen Islantiin.

Kyseessä on Islannin tarpeista lähtenyt ilmavalvontaoperaatio, jossa liittoutuneiden hävittäjät tukeutuvat Reykjavikissa sijaitsevan Keflavikin lentokentän lentotukikohtaan. Nykyisin tämä Naton ilmavalvontatehtävä tunnetaan nimellä ASIC IPPN (Airborne Surveillance and Interception Capabilities to meet Iceland's Peacetime Preparedness Needs).

Islannissa ei ole rauhan aikana jatkuvaa hävittäjäpäivystystä Baltian tapaan vaan sitä suoritetaan nykyisin kolmessa jaksossa vuoden ympäri. Yhden jakson pituus on ollut tyypillisesti kolme tai neljä viikkoa. Natoliittolaiset ja Islanti voivat varmistaa ilmavalvontaoperaation käynnistämisen lyhyelläkin varoitusajalla.

Ilmavalvontatehtävä Islannissa on jo kolmas Nato-tehtävä Suomen Ilmavoimille. Suomalaiset F/A-18 Hornet -hävittäjät turvasivat heinäkuussa 2023 Naton huippukokousta Liettuan Vilnassa, jolloin hävittäjät tukeutuivat Šiauliaun lentotukikohtaan. Ensimmäinen pitkäkestoinen Nato-tehtävä toteutettiin kesällä 2024, kun Ilmavoimat osallistui kahden kuukauden ajan Naton Air Policing ja Air Shielding -toimintaan Romaniassa tukeutuen Constantassa sijaitsevaan Mihail Kogălniceanun tukikohtaan. HK, MH

Lue myös: