Jaakko Hillo oli yksi viimeisistä elossa olevista pilvenveikoista ja viimeinen elossa ollut hävittäjä-ässä. Hän aloitti lentäjän uransa Suomen Ilmapuolustusliiton (nykyisin Suomen Ilmailuliitto) ohjaajakurssilla. Hillo sai lentokoneohjaajan todistuksen 1. syyskuuta 1939.
Sodan jälkeen Jaakko Hillo aloitti Aero O/Y:n eli nykyisen Finnairin liikennelentäjänä 1. huhtikuuta 1947. Lennot Hillo aloitti Douglas DC-2, Junkers Ju 52 ja DC-3 -koneilla kotimaisen ilmailuhistorian alkutaipaleella. Myöhemmissä uran vaiheissa hän lensi myös Convair- ja Caravelle -koneilla. Hillo ylitti ensimmäisenä suomalaisena liikennelentäjänä 20 000 lentotunnin rajan vuonna 1973 Douglas DC-8 -koneen kapteenina. Tapaus sai tuolloin merkittävästi julkisuutta ja sitä juhlistettiin heti lennon jälkeen. Entisaikaan kokeneet lentäjät olivat osa Finnairin brändiä. He olivat osoitus korkeasta turvallisuuskulttuurista. Saavutettuja rajapyykkejä juhlistettiin eri tavoin.
Ensimmäinen raja oli 10 000 lentotuntia, jolla pääsi ns. kiulukerhoon. Seuraava raja oli nappokerho. Tämän hopeisen löylykauhan saaminen vaati jo 20 000 lentotuntia. Sitä seurasi vielä 25 000 lentotunnin raja, jolloin yhtiön oli määrä lämmittää lentäjälle sauna. Paljon potkurikoneita lentäneille tuntirajatkin tulivat nopeasti vastaan, joka koski erityisesti 1940-luvulla aloittaneita lentäjiä kuten Hilloa. 1950-luvulla tulleille kertyi vähemmän lentotunteja, kun siirryttiin suihkukoneisiin. Niitä oli lukumäärältään vähemmän ja reissut olivat pidempiä. Nykyisin 20 000 lentotuntia vaatii Finnairilla ohjaajalta noin 28 vuoden mittaisen lentouran. Eläkkeelle Jaakko Hillo jäi Finnairilta 1. elokuuta 1973 neljällä suihkumoottorilla varustetun Douglas DC-8 -koneen kapteenina. Kyseinen konetyyppi käytännössä aloitti Finnairin kaukolennot noin 50 vuotta sitten eli keväällä 1969. Avauslento kulki Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin 15. toukokuuta 1969.
Kaikkiaan Jaakko Hillolle kertyi pitkän uran aikana noin 22 000 lentotuntia. Tarkemmin hävittäjä- ja liikennelentäjä Jaakko Hillon kokemuksiin voi tutustua esimerkiksi Jukka Piipposen kirjasta Aunuksen ässä - Hävittäjälentäjä Jaakko Hillon elämä. Jaakko Hillon poismenon toi ensimmäisenä julkisuuteen Siivet-lehti. Lue myös:
|
|||