”Etätorniratkaisut ovat joka tapauksessa tulossa. Kartoitamme Suomen oloihin sopivia vaihtoehtoja”, kertoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnasta vastaava johtaja Raine Luojus.
Suomalaisedustajat olivat tutustumassa Saabin etätorniratkaisuun Sundsvallissa huhtikuussa, kun maailman ensimmäinen viranomaishyväksytty etätorni otettiin käyttöön. Etätornijärjestelmän perustamiskustannukset ovat korkeat. Järjestelmällä ei kannata korvata lähilennonjohtotornia ja paikallisia lennonjohtajia jos torni on rakennettu viimeisten 10-15 vuoden aikana. Fyysisen lennonjohtotornin käyttöikä on noin 30 vuotta. ”Kartoitamme myös riittäisikö palvelun antamiseen pelkkä kiitotienäkymä, sillä uusien tutkajärjestelmien valvontakatve vähenee”.
ähilennonjohdon väistötilat ovat toimistotornissa. Kamera- ja sensorijärjestelmän avulla myös lähilennonjohto voitaisiin siirtää samaan luolatilaan. Väistötiloja käytetään esimerkiksi lennonjohtotornin peruskorjauksen ja laiteasennusten aikana. Helsinki-Vantaan torni on korjattu viimeksi vain muutama vuosi sitten joten ainakaan se ei tuo painetta uudelle ratkaisulle. ”Henkilöstöjärjestöt ymmärtävät suunnan. Norjassakin etätornipalvelu otetaan käyttöön lähes 40 lentokentällä”, päättää Luojus. Lue tarkemmin tulevista tutkajärjestelmistä artikkelistamme: Radionavigointi kohti romukoppaa Lue myös aiemmat artikkelimme ja uutisemme etätorniratkaisuista: Etätornipalvelu muuttaa lennonjohtomailmaa - lähes kaikki pysyy kuitenkin ennallaan
|
|||
