Hävittäjähankinta kasvattaa puolustusbudjettia - HX-hankkeelle esitetään 10 miljardin euron rahoitusta

Ilmavoimien MLU-2 -päivitetty Hornet. Hävittäjän oikeassa siivessä on JDAM-pommi ja vasemmassa siivessä näkyy JSOW-liitopommi.Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2021 on yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa eli 54% kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäys johtuu lähinnä monitoimihävittäjien hankintaan eli HX-hankkeeseen esitetystä rahoituksesta.

Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia ja aiheutuu pääasiassa kustannustasotarkistuksista (ml. palkkojen sopimuskorotukset), jotka lisäävät menoja 50 miljoonalla eurolla. Hallinnonalan menot suhteessa vuodelle 2021 ennustettuun bruttokansantuotteeseen kasvavat yli kahteen prosenttiin. Kuluvan vuoden BKT-osuus on talouskehityksestä riippuen noin 1,4 %.


Hävittäjien rahoitus ajoittuu 12 vuodelle

Puolustusministeriö esittää Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräiseksi korvaamiseksi 10 miljardin euron rahoitusta. Esitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2019 tekemän linjauksen mukainen.

HX_kandikuvaHankintamenot tulevat ajoittumaan kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2021 talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen ”Monitoimihävittäjien hankinta” –tilausvaltuuteen, josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa sekä 579 miljoonan euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen.

Tilausvaltuuden ulkopuolisesta rahoituksesta huomattava osa käytetään kotimaassa tapahtuvaan infrastruktuurin rakentamiseen. Lisäksi tällä katetaan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenoja ja projektinhallinnan menoja, mukaan lukien tarvittavien asiantuntijapalvelujen ostoa kotimaisilta yrityksiltä ja organisaatioilta.

Vuoden 2020 talousarviossa on hankinnan kokonaisrahoituksesta kohdennettu 20 miljoonaa euroa hankintapäätöstä edeltävään valmisteluun.

Rahoitusjärjestelyjä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2022 talousarviossa. Hankintaan liittyvät indeksi- ja valuuttakurssimenot budjetoidaan erikseen vuosina 2022−2031.  


Materiaalihankinnoilla ja kunnossapidolla merkittävä budjettiosuus   

MLU_HN_4Talousarvioehdotus sisältää 209 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Laivue 2020 –hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi merkittävä osa, noin 974 miljoonaa euroa (38 %), materiaaliseen valmiuteen.

Tämä sisältää varsinaiset puolustusmateriaalihankinnat sekä toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään noin 866 miljoonan euron suuruista "Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2021" -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2021−2028. Tilausvaltuudella hankitaan muun muassa ampumatarvikkeita, turvataan lentokaluston elinkaarta ja toteutetaan Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehitystä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään noin 150 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosina 2021−2025 tehtäviin varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin. 


Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan

 Hallitusohjelmaan perustuva Puolustusvoimien toimintamenojen lisäys kasvaa kuluvan vuoden 5,5 miljoonasta eurosta 7,8 miljoonaan euroon. Lisäys käytetään pääosin uusien tehtävien perustamiseen. Tämän lisäksi kevään 2020 lisätalousarvion yhteydessä sovittiin myös vuodelle 2021 viiden miljoonan euron lisäyksestä sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Senaatti-kiinteistöjen perimien toimitilavuokrien alentaminen vähentää Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoja lähes 11 miljoonalla eurolla. Toimintamenomäärärahojen kasvu noin 1,2 prosentilla kuluvan vuoden talousarviosta johtuu lähinnä kustannustasotarkistuksista. Asevelvollisten ja reserviläisten päivärahoihin tehdään elinkustannusindeksin kehitykseen perustuva 5−10 sentin korotus vuoden 2021 alusta alkaen.


Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 59 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan hieman yli 400 henkilötyövuotta.