Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä kolmasti helmikuussa 1944. Tavoitteena oli saada Suomi irti sodasta. Tehokas ilmatorjunta esti kaupungin täyden tuhon, mutta vauriot olivat pahoja ja noin 150 ihmistä sai surmansa. Ilta-Sanomat on jatkanut historiaerikoislehtiensä sarjaa Pommitukset-numerolla, joka kompaktisti kertoo terroripommitusten taustoja.

Neuvostoliiton ilmavoimien suurpommitukset tapahtuivat 1944 helmikuun 6.-7, 16.-17. ja 26.-27. päivien välisinä öinä. Helsingin ilmapuolustus oli kuitenkin valmiina. Sillä oli aikansa  huippua edustavat saksalaiset tutkat ja osin myös 88 mm ilmatorjuntatykit.

Everstiluutnantti Pekka Jokipaltion johdolla oli laadittu suunnitelmat sulkutulesta tutkien osoittamien pommikonelauttojen eteen. Patterit pystyivät siten ampumaan ennalta laskettuja sulkuja varsinaisen kaupungin ympärille. Kranaattien välähdysten edessä neuvostokoneet kääntyivät takaisin ja pudottivat siten pommilastinsa pääosin mereen.

Pommitukset-historialehti käsittelee 80 sivullaan aihetta myös yksilöiden kokemusten kautta. Sodan ilmatorjuntaveteraaneja on haastateltu ja tapahtumapaikkoihin tutustuttu.

Lehdessä myös valotetaan laajemmin Helsingin hyökkäysten historiallisia taustoja sekä Euroopan kaupunkeja raunioittaneita terroripommituksia. On arveltu, että jos Helsinkiä vastaan olisi hyökännyt Englannin RAF:n Bomber Command, tuhot olisivat olleet paljon pahemmat.

Sen Lancasterien (kuva) ja Halifaxien miehistöt olivat tottuneet lentämään ilmatorjuntatulen läpi Saksan kaupunkikohteita vastaan hyökätessään.

Mukana Pommitukset-lehdessä on myös Helsingin kunkin pommitusyön osumakartat. Sama löytyy interaktiivisena IS:n nettisivuilta (linkki alla). Pommitukset-historialehti myydään yhdessä IS:n kanssa lisähintaan 3,90.

 Pommiosumat IS:n Google-kartalla