Ilmavoimien Valmet Redigot etsivät uutta omistajaa

redigo_laukkanen_ilmavoimatOsa suomalaista sotilasilmailuhistoriaa on kaupan, kun puolustusvoimat myy käytöstä poistettuja Ilmavoimien Valmet Redigoja. Koulutus- ja yhteyskoneena palvelleet Redigot poistuivat palveluksesta noin vuosi sitten. Myyntipäätös koskee kaikkiaan viittä konetta, jotka myydään yhdessä erässä.

"Ostaja voi olla koti- tai ulkomailta. Joihinkin kaupan kohteena oleviin materiaaleihin saattaa kuitenkin liittyä maastavientirajoituksia. Ostajan selvitettäväksi jää mahdollisten maastavientilupien hankkiminen", kertoo hankepäällikkö Mikko Ihanainen Ilmavoimien materiaalilaitokselta.

Myyntiin tulevat koneet saattavat hyvinkin jatkaa lentoaan tulevaisuudessa. Käyttöiän lisääminen edellyttää kuitenkin huomattavien huoltotoimenpiteiden tekemistä ja sotilasrekisterissä olleiden koneiden siviilirekisteröintiä.

Lentokoneet luovutetaan käytöstä poistettuina ei-lentokelpoisena ja myydään varaosineen, työvälineineen sekä ohjekirjoineen. Koneet on poistetu käytöstä ja varastoitu purettuina sekä suojavoideltuina laatikoihin. Kaikki materiaali myydään yhdellä kertaa.

Myynnissä ovat entiset RG-1, RG-2, RG-3, RG-6 ja RG-9 ja valmistajan sarjanumeroilta ne ovat vastaavasti S/N 004, 005, 006, 010 ja 018.

"Koneet ovat herättäneet jonkin verran kiinnostusta, kertoo Ihanainen. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja jo ennen myyntipäätöksen tekemistä".

Redigot ovat edelleen aktiivisessa lentokäytössä muun muassa Eritreassa ja Meksikossa.


Viimeinen kotimainen sotilaskone

Valmet Redigo L-90 TP on suomalaisvalmisteinen, yhdellä potkuriturbiinimoottorilla varustettu nelipaikkainen lentokone, joka on suunniteltu koulu- ja yhteyskoneeksi. Mäntämoottorisen Vinka-alkeiskoulukoneen pohjalta suunniteltu Redigo lensi ensimmäisen lentonsa vuonna 1985.

Aluperin kone tunnettiin nimellä Valmet L-80 TP Military Trainer (myös Turbo-Vinha). Kehitystyön aikana sattui kaksi onnettomuutta (1985 ja 1988), joissa kuoli yhteensä kolme ihmistä. Koneet joutuivat syöksykierteeseen.

Koneen ominaisuuksia parannettiin suunnittelemalla takarunko uudestaa entistä pidemmäksi. Se sai myös uuden nimen Valmet Redigo L-90 TP. Ensimmäinen sarjakone RG-1 luovutettiin Tiedustelulentolaivueelle toukokuussa 1992.

Valmet esitteli konetta suurissa kansainvälisissä ilmailunäyttelyissä niin ilmassa kuin maassa. Lisäksi tehtiin näyttäviä esitteitä ja mainosvideoita. Vientimenestys jäi kuitenkin vaisuksi.

Ilmavoimien kymmenen Redigon ohella tyyppiä saatiin myydyksi Meksikoon ja Eritreaan, alle kymmenen kumpaankin. Kaikkiaan koneita valmistui kolmisenkymmentä.

Ulkomaille viedyt versiot olivat aseistettuja. Siipien alle saatiin kiinni raketti- ja konekiväärikasetteja.

Sittemmin konetyypin tuotanto-oikeudet myytiin Italiaan. Nimeksi tuli Aermacchi M-290 TP RediGO. Tuotantoa ei kuitenkaan aloitettu.

Monenlaista käyttöä

Ilmavoimissa Redigoja käytettiin monipuolisesti sekä yhteys- että koulutuskoneena. Koulutus- ja yhteyslentokäytön lisäksi Redigoilla toteutettiin paljon esimerkiksi poliisin virka-apupyyntöihin perustuvia tehtäviä, kuten henkilöetsintöjä ja pelastushenkilöstön opastamista ilmasta käsin.

RG_miehisto_ilmavoimatIlmavoimille Redigoja hankittiin 90-luvun alussa kaikkiaan kymmenen. Yksi koneista vaurioitui maakäsittelyonnettomuudessa. Koneista puolet on luovutettu museo- ja opetuskäyttöön.

Ilmavoimien viimeinen Redigo-lento lennettiin 31. lokakuuta 2013. Redigojen viimeisen lentotehtävän suoritti ainoa tuolloin vielä käytössä ollut, tunnuksella RG-2 toiminut koneyksilö Kauhavalla. Sillä lennettiin Ilmavoimissa 4 807 tuntia.

Kaikkiaan Ilmavoimien Redigo-kalustolla lennettiin niiden palvelusuran aikana noin 40 800 tuntia. Nykyisin yhteyskoneena käytetään Pilatus PC-12 -potkuriturbiinikoneita.

 Lue lisää Valmet L90 TP Redigosta aiemmasta uutisestamme: