Patria valmistautuu tarjoamaan ratkaisuaan Suomen etälennonjohtojärjestelmäksi. Se perustuu Norjassa käytössä olevaan Kongsberg Defence & Aerospacen NINOX-etälennonjohtojärjestelmää, jonka ovat kehittäneet Indra Navia ja Avinor Air Navigation Services. Kongsberg esitteli NINOX-järjestelmää Suomessa edellisen kerran yleisölle vuonna 2017 Kaivopuiston lentonäytöksen yhteydessä. Patria esittelee NINOX-ratkaisua osastollaan Turun lentonäytöksessä 14.-15. kesäkuuta. NINOX hyödyntää yhtä pyörivää 360 asteen kameraa, joka tallentaa reaaliaikaista panoraamavideokuvaa. Käytössä on mm. myös erillinen Pan-Tilt-Zoom -kamerat, jotka yhdessä luovat lennonjohtajalle ns. Out-The-Window -näkymän jaettuna usealle suurelle näytölle. Etälennonjohtoratkaisuissa perinteisen lähilennonjohtotornin näkymä ja toiminnot siirretään kameroiden ja tietoliikenneyhteyksien avulla mihin tahansa paikkaan jopa lentokentän ulkopuolella. Tälläisestä etätornikeskuksesta lennonjohtajat voivat antaa lennonvarmistuspalvelua keskitetysti useille lentokentille aiempaa kustannustehokkaammin. ”Järjestelmä on suunnattu pienille ja keskisuurille lentokentille ja se voidaan asentaa kentälle joko kiinteästi tai liikuteltavana konttiratkaisuna, jolloin sitä voidaan käyttää myös tilapäisillä maantiekentillä”, kertoo Patrian Systems-liiketoiminnasta vastaava johtaja Jonas Geust. NINOX kykenee Patrian mukaan operoimaan Suomen haastavissa olosuhteissa. Kehittyneet sensorit, kuten lämpökamerat, varmistavat lennonjohtajan visuaalisen havaintokyvyn myös pimeässä ja huonossa säässä. Patrian osaaminen ja laaja yhteistyö eri viranomaisten kesken sekä koko maan kattava huoltoverkosto todennäköisesti tukisi omalta osaltaan järjestelmän käyttöönottoa ja huoltovarmuutta. Etätorniratkaisu tarjoaa vaihtoehdon uusien lennonjohtotornien rakentamiselle tai vanhojen peruskorjaamiselle. Lisäksi lentokenttiä voidaan lennonjohdon osalta avata on-demand -periaatteella normaalin päivystysajan ulkopuolella. Suomen lennonvarmistusyhtiö ANS Finland on jo pitkään tehnyt selvitystyötä etälennonjohtoratkaisuista. Erityisesti yhtiötä kiinnostaa ratkaisu, jossa palvelua voidaan antaa samanaikaisesti useammalle lentokentälle. Suomessa lähilennonjohtotornit omistaa lentokenttäyhtiö Finavia joten etätorniratkaisun eteneminen riippuu myös sen tarpeista. Teknisesti järjestelmä mahdollistaa lennonjohtopalvelun tarjoamisen usealle lentokentälle yhdestä työpisteestä, jolloin kustannustehokkuus paranee entisestään. Yksi lennonjohtaja voisi tulevaisuudessa antaa Helsinki-Vantaalta lähteneelle matkustajakoneelle laskuluvan ensin esimerkiksi Jyväskylään sitten Rovaniemelle ja hetkeä myöhemmin Kittilään.
Lennonvarmistusyhtiö Avinor sijoittaa etätornikeskuksen Bodøhön ja sieltä käsin palvelua tarjoaan alkuvaiheessa Røstin, Vardøn, Hasvikin, Berlevågin ja Mehamin lentokentille. Vuoden 2020 loppuun mennessä etätornipalvelua on määrä antaa Bodøsta jo 15 lentokentälle. Eri valmistajien etätorniratkaisuja on jo koekäytössä eripuolilla maailmaa. Toistaiseksi pisimmällä on Kongsbergin ja Patrian kilpailija Saab, jolla on ollut käytössä viranomaishyväksytty etälennonjohtokeskus Ruotsissa jo syyskuusta 2016 lähtien. Viimeisimmät Saabin edistysaskeleet ovat demot, joissa on yksi lennonjohtaja on antanut lennonvarmistuspalvelua kahdelle ja jopa kolmelle lentokentälle samanaikaisesti.
Lue myös:
|
|||
