”Tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hyvin. Pohjoismailla tulee olemaan yli 200 uuden sukupolven hävittäjää ensi vuosikymmenen alussa. Työtä kuitenkin riittää, jotta mahdollistamme valtion rajat ylittävän yhteisen ja yhtenäisen toiminnan kaikissa tilanteissa. Yhteistyötä syvennetään entisestään, jotta voidaan saavuttaa yhteinen suorituskyky suunnitella ja toteuttaa ilmaoperaatioita Pohjoismaissa. Tämä on merkittävää Naton pohjoisen alueen pelotteen ja puolustuksen vahvistamisen kannalta”, kertoi puolustusministeri Häkkänen. Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat F-35A -hävittäjämaita ja Ruotsi saa käyttöönsä uusia Gripen E -hävittäjäiä. Myös Suomi on siirtymässä F/A-18 Horneteista F-35A -hävittäjien käyttäjäksi. Islannilla ei ole omia ilmavoimia. ”Sotilaallisen liikkuvuuden osalta jatkamme hyvin alkanutta ja tehokasta yhteistyötä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseksi. On erittäin tärkeää kehittää sotilaallista liikkuvuutta tässä turvallisuustilanteessa myös Pohjoismaiden kesken”, totesi Häkkänen. Yhteistyötä on tiivistetty viime marraskuusta lähtien, kun Pohjoismaat allekirjoittivat aiesopimuksen harmonisoitujen liikennekäytävien muodostamiseksi. ”Työ on alkanut hyvin ja sitä jatketaan kiireellisesti”, jatkoi Häkkänen. Puolustusmateriaaliyhteistyön osalta kokouksessa päätettiin, että ammustuotannon teollisen kapasiteetin vahvistamista jatketaan. Tämä on tärkeä askel pohjoismaisen huoltovarmuuden vahvistamisessa. Ensimmäistä kertaa kokouksessa olivat mukana myös kaikkien Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat, mikä tukee pohjoisen alueen strategista ja sotilaallista suunnittelua. Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimat ovat jo vuosien ajan harjoitelleet yhdessä ns. CBT-harjoituksissa (Cross Border Training). Lisäksi hävittäjien tukeutumista eri maiden tukikohtiin on harjoiteltu. Yksi suurimmista viime aikojen uudistuksia on lokakuussa 2025 avattu Naton Bodøn ilmaoperaatiokeskus. Edellisten lisäksi myös lentokoulutusyhteistyö on tiivistynyt Pohjoismaissa.
|
|||
