SAS:n Boeing 737-700 medevac-erikoiskone laskeutui Helsinki-Vantaalle torstaina 1. helmikuuta 2024. Kyseisellä lennolla kuljetettiin Ukrainan sodassa vammautuneita hoitoon Pohjoismaihin. SAS:lla on sopimus evakuointilennoista Norjan puolustusvoimien ja terveysviraston kanssa. Suomalaissairaaloissa on hoidettu Ukrainassa vammautuneita jo pitkään.

Kapearunkolaivastouudistustaan läpikäyvä SAS lopetti kaupalliset matkustajalennot 737-koneilla 19. marraskuuta 2023. Kokonaan koneista ei ole luovuttu vaan käytössä on edelleen medevac-varustettu Boeing 737-700 -erikoiskone (Grimhild Viking, LN-RPJ).

Taustalla on SAS, Norjan Puolustusvoimien ja maan terveysviraston välinen sopimus evakuointilennoista, joilla kuljetetaan sodassa haavoittuneita pois Ukrainasta. Tuore jatkosopimus jatkaa medevac-lentoja ainakin marraskuuhun 2024 saakka.

Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaatio NDLO (Norwegian Defence Logistics Organisation) tilasi jo vuonna 2007 Nodin Aviationilta modifiointiratkaisun, jolla tavallinen SAS:n Boeing 737-matkustajakone voidaan muuntaa nopeasti lentäväksi sairaalaksi.

Lentokoneen matkustamoon on asennettu Marshall Aerospacen Air Evacuation -järjestelmä, joka voidaan vaihtaa edestakaisin matkustajakonfiguraatiosta neljässä tunnissa. Medevac-versio tarjoaa jopa 22 Nato-standardin mukaista paaripaikkaa mukaanlukien 16 paaripaikkaa tehohoitokyvyllä. Tyypillinen konfiguraatio on valmistajan mukaan 10 paaripotilasta ja 21 istuvaa potilasta. Vastaavia Marshall Aerospacen ja Nodinin ratkaisuja on käytössä myös Natomaiden C-27J Spartan -kuljetuskoneissa sekä Tanskan C-130 -koneissa.

SAS:n 737-koneen lääketieteellinen varustelu mahdollistaa siis haavoittuneiden tai jopa kriittisesti sairastuneiden kuljetuksen sairaaloihin ympäri Eurooppaa. Lentokonetta operoi SAS ja lääketieteellisistä asioista ja operatiivisesta suunnitellusta vastaavat Norjan puolustusvoimat.

Erikoiskoneen viimeisimmät lento-operaatiot käynnistyivät Oslossa koelennolla 30. tammikuuta 2024. Tätä seurasi 31. tammikuuta evakuointilento reitillä Oslo-Rzeszow-Leipzig-Nürnberg-Hampuri-Rzeszow.

Torstaina 1. helmikuuta medevac-koneen seuraavalla lennolla reitti kulki Rzeszowista Billundin kautta Helsinki-Vantaalle ja edelleen Osloon. Tuolloin lennettiin jo 100. Norjan puolustusvoimien tilaama Ukrainaa ja Euroopan unionia tukeva medevac-lento. Tällaisilla lennoilla kuljetaan sekä sotilaita että siviilejä lapsista aikuisiin.

"Nämä lennot osoittavat kansalliset rajat ylittävän yhteistyön tärkeyden kriisien aikana. Nämä ovat niitä lentoja, joilla on oikeasti merkitystä", sanoi Medevac 100 -lennon kapteeni Ludvig Lorentzen.

Norja on elokuusta 2022 lähtien tarjonnut säännöllisiä viikoittaisia lentoja Euroopan maihin ukrainalaisten potilaiden evakuoimiseksi. Siitä lähtien Norja on evakuoinut jo 2183 potilasta ja heidän sukulaistaan Puolan Rzeszowista, joka sijaitsee lähellä Ukrainen rajaa. Kuljetuksia on tehty Norjaan ja muihin Euroopan maihin kuten Saksaan, Belgiaan, Suomeen, Hollantiin, Ranskaan ja Tanskaan.

Ukrainassa on hyvin kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä, mutta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi lähes joka kymmenes maan sairaala on vaurioitunut. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan 14,6 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee terveydenhuoltoa ja tällä hetkellä joka kolmas heistä ei pääse lääketieteellisten palveluiden piiriin. Evakuointilennot vähentävät osaltaan myös Ukrainan terveydenhuollon kuormitusta.

SAS:n Boeing 737-700 -erikoiskone on yksi harvoista eurooppalaisista lentokoneista, jolla kyetään evakuoimaan useita potilaita kerralla nopeasti sekä tarjoamaan edistynyttä hoitoa. Aiemmin SAS:lla oli kaksi tällaista medevac-konetta.

Norjan puolustusvoimilla on jo useiden vuosien ajan ollut valmiussopimus SAS:n kanssa tavallisen matkustajakoneen käyttämisestä ja muuntamisesta medevac-käyttöön. Alunperin sopimuksella haluttiin varmistaa ilmakuljetuskapasiteetti, jolla norjalaisia voidaan evakuoida ulkomailta.

Sopimus mahdollistaa koneen koneen käytön puolustusvoimien tarpeisiin jopa 24 tunnin sisällä. Medevac-konetta on tarvittu aiemmin mm. vuonna 2004 tsunamin jälkeen, In Amenasin panttivankikriisissä vuonna 2013 ja Kabulin evakuointioperaatiossa vuonna 2021. Myös Ruotsilla on vastaava sopimus SAS:n kanssa.

Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi UCPM (EU’s Civil Protection Mechanism) koordinoi kaikkia Ukrainan avunpyyntöjä käynnissä olevan sodan osalta ja tämän piiriin kuuluu myös yhteistyö lääkinnällisestä evakuoinnista. MH