Gaia, Neste Oil, Finnair, Finavia, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä palvelumuotoilutoimisto Diagonal selvittävät yhdessä, voitaisiinko biopolttoaineet ottaa lentoliikenteen käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla, josta halutaan kehittää "Bio-hub".
Suomessa selvitetään mahdollisuuksia käyttää biopolttoaineita lentoliikenteessä. Niiden käytön suurin este on muita polttoaineita merkittävästi korkeampihinta. Valmistusaineesta riippuen biopolttoaineen hinta on tällä hetkellä noin 3-6 kertaa kallimpaa kuin perinteisen fossiilisen kerosiinin. Tuotantomäärien kasvaessa ja normaalia kerosiinilogistiikkaa käytettäessä hintaero pienenee.
Gaia etsii yhteistyössä Neste Oilin, Finnairin, Finavian, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä palvelumuotoilutoimisto Diagonalin kanssa ratkaisuja, joilla biopolttoaineiden käytöstä saataisiin lentoliikenteessä kannattavaa.
”Tavoitteenamme on selvittää biopolttoaineiden käyttömahdollisuudet mahdollisimman tarkkaan, jotta löydettäisiin liiketoiminnan kannalta kannattava ratkaisu", sanoo johtava asiantuntija Päivi Luoma Gaiasta
"Ajankohta on nyt oikea, sillä lentoliikenteen kansainvälisen yhteistyöjärjestön IATAn tavoitteena on, että 10 prosenttia lentoliikenteen polttoaineista olisi vuonna 2017 biopolttoaineita ja että vuoden 2020 jälkeen lentoliikenne kasvaa ilman hiilidioksidipäästöjen lisääntymistä. Lisäksi Suomi on vahvasti sitoutunut edistämään puhdasta teknologiaa ja biotaloutta”.
Selvityksen tavoitteena on kartoittaa tuotekonsepteja, joissa nivoutuvat yhteen kannattava lentoliikenne, ympäristö ja asiakkaiden tarpeet. Sen tulokset valmistuvat syyskuussa, ja niiden perusteella päätetään, aloitetaanko Helsinki-Vantaan lentoasemalla biopolttoaineiden jakelun testaus lentoyhtiöille.
”Kehitämme Helsinki-Vantaan lentoasemaa palvelemaan 20:tä miljoonaa matkustajaa ensi vuosikymmenen alussa. Lentoasema toimii ympäristötehokkaasti, sillä ilmatila on ruuhkaton ja lentoyhtiöt voivat laskeutua jatkuvalla liu’ulla päästöjään vähentäen", sanoo kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen Finaviasta.
"Nyt on oikea aika miettiä eri toimijoiden kesken, miten lentoyhtiöt voisivat edelleen pienentää päästöjään ottamalla biopolttoaineet kannattavasti käyttöön. Edelläkävijyys voisi olla Suomelle ja Helsinki-Vantaalle globaali kilpailuetu”.
Tämä selvitys on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuden liikenteen käyttövoimia pohtineen työryhmän suosituksille. Se liittyy myös Euroopan parlamentin huhtikuussa hyväksymään direktiiviin liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta.
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -raportin mukaan biokerosiinin käyttöä tulee lentoliikenteessä lisätä kattamaan 40 prosenttia polttoainetarpeesta vuoteen 2050 mennessä. Lentokenttien terminaaliliikenne tulisi olla lähes täysin päästötöntä jo vuonna 2030. Yhtenä työryhmän tavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaasta "Bio-hub".
Lue myös:
Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia
