"Tuhoisa lento-onnettomuus Harmajan edustalla eilen", uutisoi Helsingin Sanomat 15. kesäkuuta 1940. Nyt lähes 84 vuotta myöhemmin Kalevan jäänteet on löydetty Suomenlahden pohjasta reilut kuusi kilometriä Kerin saaren pohjoispuolelta noin 70 metrin syvyydestä. Jäänteitä on löydetty noin 100 x 100 metrin kokoiselta alueelta. Kalevan hylkyä oli etsitty aiemminkin juuri Kerin saaren pohjoispuolelta.
Virolaislehti Postimees.ee kertoi ensimmäisenä virolaisen Kaido Peremeesin Tuukritöde OÜ:n löytäneen Kalevan jäänteet Suomenlahden pohjasta. Viron museovirasto ja Suomen Ilmailumuseo ovat olleet tietoisia löydöksestä jo kesäkuun alkupäivistä lähtien.
Kalevan jäänteet löytyivät Suomenlahden pohjasta, kun Aeron eli nykyisen Finnairin ensilennosta on kulunut hieman reilut 100 vuotta. Neuvostoliitto tai nykyinen Venäjä ole koskaan tunnustanut ampuneensa Kalevaa alas.
OH-ALL:n alasampumisesta on julkaistu Risto Nikun kirjoittama kirja Kalevan Kuoleman lento (Edita 2007) sekä myös Viimeinen lento Tallinnasta -dokumentti (YLE Areena: Viimeinen lento Tallinnasta). Sen on tehnyt Kalevaa lentäneen Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand. Suomen ilmailuhistoriassa tunnetaan myös muita kateisiin jääneitä ilma-aluksia
Myös Suomen ilmailuhistoriassa on jäänyt koneita kadoksiin. Yksimoottorinen Beechcraft V35A OH-BBD katosi Norjassa Bodøn läheisyydessä 24. kesäkuuta 1974. Koneen kyydissä oli kuusi ihmistä. Toinen tapaus sattui 8. helmikuuta 1940, kun siirtolennolla Ruotsista Suomeen matkalla ollut Fiat G.50-hävittäjäkone (FA-7) katosi merellä huonossa säässä. Koneen ohjaaja oli unkarilainen vapaaehtoinen vänrikki Wilmos Bekassy. Vanhin kateissa oleva suomalaiskone on 16. marraskuuta 1927 kadonnut Aero O/Y:n Junkers F-13 K-SALD, joka katosi Tallinna-Helsinki -lennolla meren yllä kyydissään kolme ihmistä. Postimees.ee: Tuukrite hinnangul leidsid nad reisilennuki Kaleva vraki Lue myös:
|
|||
