Marsin pinnalle 6. elokuuta laskeutunut NASA:n Curiosity-mönkijä ja myös siinä olevat  suomalaiset tutkimuslaitteet ovat toiminnassa ja ne ovat alkaneet lähettää dataa. Suomalaistekniikasta vastaa Ilmatieteen laitos, jonka mukaan mönkijästä on toistaiseksi saatu mittausarvoja Marsin kaasukehän paineesta sekä pinnan ja ilman lämpötilasta..

Kosteusdata on vielä varmennettavana. Ensimmäisistä havainnoista on saatu selville, että kaasukehän paineen vuorokausivaihtelu 15. - 18. elokuuta on 6.9 millibaarin ja 7.8 millibaarin välillä. Tämä on verrattavissa jo aikaisemmin ennustettuihin arvoihin.

Pintalämpötilat vaihtelevat 16. - 17. elokuuta +3 asteesta -91 asteeseen. Kaasukehän lämpötila puolestaan vaihteli -2 asteesta -75 asteeseen. Tämä osoittaa odotetusti, että vaihtelut ilman lämpötilassa ovat pienempiä kuin Marsin pinnalla. Marsin kaasukehän vuodenaikavaihtelun tutkiminen edellyttää parin Maan vuoden pituisia havaintosarjoja, jotka Curiosity-mönkijä toivottavasti pystyy lähettämään Maahan.

Ilmatieteen laitos on toimittanut mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimivat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta.

Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko Mars Science Laboratory -ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 - 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden.

Molemmat Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet perustuvat suomalaisen Vaisalan kehittämään teknologiaan. Kosteusmittalaitteessa käytetään Vaisalan kapasitiivisia Humicap® suhteellista kosteutta mittaavia antureita.

Paineenmittauslaitteessa hyödynnetään vastaavasti Vaisalan kapasitiivisia Barocap® ainetta mittaavia antureita. Lisäksi molemmat mittalaitteet hyödyntävät mittauksissaan Vaisalan Thermocap® lämpötilanmittausantureita.

Havaintojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja kaasukehän kosteuden määrä vaihtelee.

Curiosity teki 22. elokuuta 16 minuuttia kestäneen ensiajelunsa, oltuaan siihen asti lähes paikallaan 6. elokuuta tapahtuneen laskeutumisen jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen esite Mars-projektista (pdf)

Suuriresoluutioinen kuva Mars Science Laboratoryn eli Curiosityn ensimmäisistä renkaanjäljistä Marsissa: NASA Photo Journal