Hawk juhlisti vuosipäivää Raaseporissa - Merivoimillakin edessä miljardiluokan hankintoja

merivoimat_hw_vuosipva_0716_1Merivoimat vietti vuosipäiväänsä Tammisaaren Pohjoissatamassa tuulisessa mutta kauniissa kesäsäässä. Tilaisuudessa oli ilmailullinen osuuskin kun Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskone lensi taitolento-ohjelman sataman edustalla. Merivoimat tekee tiivistä yhteistyötä Ilmavoimien, Maavoimien ilmailun ja Rajavartiolaitoksen kanssa merialueidemme valvonnassa.

Raaseporissa sijaitsevan Tammisaaren Pohjoissataman rantaan olivat kiinnittäneet Hamina-luokan ohjusvene Pori, Rauma-luokan ohjusvene Porvoo sekä Pansio-luokan miinalautta Pyhäranta. Myös uusi Jehu U700 -rynnäkkövene oli yleisön nähtävissä Sinisen reservin alusten ohella.

merivoimat_hw_vuosipva_0716_2Lento-osuudesta vastasi Ilmavoimien punavalkoinen Sveitsistä käytettynä ostettu BAE Systems Hawk Mk66 -suihkuharjoituskone (HW-377). Paikalle oli saapunut runsaasti väkeä seuraamaan puolilta päivin lennettyä esitystä.

Ilman savuja lennetty ohjelma oli hyvin nähtävissä ja esitteli monipuolisesti konetyypin kykyjä. Hawk poistui pohjoiseen siipiään lopputervehdykseksi vaaputtaen.

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veijo Taipalus piti perinteisen vuosipäivän lehdistötilaisuuden miinalautta Pyhärannan komentosillalla. Hän muistutti, miten toimintaympäristön muutos eli sotilaallisen aktiviteetin kasvu lähialueillamme on asettanut kasvaneita vaatimuksia puolustusvoimien valmiudelle.

"Hyvin koulutettu reservi on merkittävä osa valmiuttamme. Etenkin kuun vaihteessa voimaan astunut uusi asevelvollisuuslaki, joka mahdollistaa reserviläisten käskemisen kertausharjoitukseen aiempaa nopeammin, luo meille joustavasti käytettävän, säännöllisesti koulutetun sodan ajan joukon", Taipalus totesi.

merivoimat_taipalusKontra-amiraali Taipalus (kuvassa vasemmalla baretti päässä) kertoi, että niin sanottujen erikseen seurattavien kohteiden eli vieraan valtion alusten määrä on keskimäärin kolminkertaistunut lähivesillämme.

Osa niistä on Venäjän rakentamia uusia omia ja vientialuksia koeajoilla, osa taas läntisten maiden kasvaneen aktiviteetin alueelle tuomia.

Merivoimat tunnistaa tällaiset sota-alusrekisterissä olevat kohteet yhteistyössä Ilmavoimien, maavoimien ilmailun helikopterien sekä Rajavartiolaitoksen alusten ja ilma-alusten kanssa. Osa pystytään tunnistamaan kiinteillä tarkkailujärjestelmillä kuten saaristossa sijaitsevilla kameroilla.

Meriliikenteessä käytetään ilma-alusten transponderia muistuttavaa AIS-järjestelmää (Automatic Identification System), joka kertoo VTS-alusliikennepalvelulle (Vessel Trafic Service) laivojen sijainnit. Itämerellä liikkuvat sota-alukset pitävät AIS-laitetta päällä tilanteen mukaan. Myös Merivoimat toimii näin: joskus aluksen ei haluta näkyvän muille.

Merivoimat on korvaamassa neljää Rauma-luokan ohjusvenettä sekä kahta Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ns. Laivue 2020 -tyypillä. Tavoitteena on neljä alusta, jotka ovat noin 100 metriä pitkiä ja joiden uppouma on 2800 tonnia.

hekokansi_laivue2020_puolustusvoimatNiillä korvataan poistuvat suorituskyvyt. Tulevasta Laivue 2020 -aluksesta esitetyssä alustavassa havainnekuvassa siinä on myös helikopterikansi ja hangaari (oikealla).

Taipaluksen mukaan Merivoimat ei kuitenkaan ole hankkimassa uutta helikopterityyppiä aluksen mukana. Pelkkä alusten hankinta on mittava 1,2 miljardin euron kauppa ja seuraavana Puolustusvoimissa on jo vuorossa Ilmavoimien Hornet-hävittäjät korvaava HX-hanke.

Merivoimien pääase Meritorjuntaohjus MTO85 (Saab RBS15) uusitaan kun sen käyttöikä loppuu 2020-luvulla. Tätä varten on käynnissä tulivoimatutkimus siitä, miten ohjus korvataan niin ajoneuvolavetti- kuin aluskäytössä.

ito13_merivoimat2020-luvulla tarvitaan myös Laivue 2020 -aluksille uusi ilmatorjuntaohjus. Nykyisin Merivoimien Hamina- ja Hämeenmaa-luokan aluksilla on Denel Umkhonto ITO04-ilmatorjuntaohjuksia (vasemmalla).

Maanantaina uutisoitiin siitä, miten Itämerellä käynnissä olleen Baltops 16 -harjoituksen toiminnan yllä Ruotsin Utön saarella lensi tunnistamattomia miehittämättömiä ilma-aluksia. Dagens Nyheterin mukaan kaksi sellaista havaittiin yöaikana 1000 metrin korkeudessa. Myös Suomi oli mukana tässä harjoituksessa.

Kontra-amiraali Taipalus ei ottanut tarkemmin kantaa siihen onko Merivoimillakin vastaavia  havaintoja. Hän kuitenkin muistutti, että miehittämättömät ilma-alukset ovat erittäin hankalia maaleja. Ne ovat usein pieniä, vaikeita havaita sekä lisäksi niiden operaattorista ei ole tietoa. Tero Tuominen

Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja: