Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti perjantai-iltana 20. elokuuta puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen avustustiimin evakuointitehtävää. Pian päätöksen jälkeen Suomesta nousi ilmaan kaksi ilmavoimien Airbus C-295M -sotilaskuljetuskonetta. Operaation ensimmäinen välietappi on Puolan Katowicessa.
Tasavallan presidentin päätöstä edelsi eduskunnan täysistunnon selontekokäsittely, joka vietiin läpi vuorokaudessa. Selonteko annettiin eduskunnalle torstaina 19.8. Päätös joukon lähettämisestä on tehty kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia sovelletaan.
Pian päätöksen jälkeen noin kello 19.00 Utista nousi ilmaan kaksi ilmavoimien Airbus C-295M -kuljetuskonetta. Ne olivat saapuneet Uttiin Pirkkalasta perjantai-iltapäivästä. CC-2 ja CC-3 suuntasivat Baltian yli kohti Puolaa. Kuljetuskoneet laskeutuivat Katowiceen, joka saattaa olla tankkausvälilasku. Toinen vaihtoehto on kuljetuskoneen vaihto.
Sotilaskoneet tarvitsevat erilliset ylilentoluvat ja ne kiertävät todennäköisesti Venäjän, Valko-Venäjän sekä ainakin osin myös Ukrainan ilmatilan.
Joukkojen määränpää on kuitenkin Afganistan ja Kabul. Todennäköinen reitti Puolasta etenee Slovakian, Unkarin, Romanian yli Mustalle merelle ja edelleen Georgiaan, joka on myös yksi mahdollinen välilaskupaikka. Sieltä lentoreitti jatkuisi todennäköisimmin Azerbaitsenin ja Turkmenistanin kautta Afganistaniin. (Päivitys 21.8 klo 9): Toinen tanttausvälilasku tehtiin Romanian Bukarestissa, josta matka jatkui kohti Georgian Tbilisiä.
Tehtävälle Afganistaniin lähetettiin koulutuksen ja kriisinhallintakokemuksen kautta paras kansallinen suorituskyky. Tehtävälle lähteneet sotilaat ovat kaikki Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Todennäköisesti joukko koostuu Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppanian erikoissotilaista.
Afganistanin ilmatila on tällä hetkellä sotilastoimijoiden hallussa ja siviililentoliikenne kiertää pääsääntöisesti koko ilmatilan. Suomalaisjoukkojen määränpää on Kabulin Hamid Karzain kansainvälinen lentokenttä, jonka kautta evakuoinnit toteutetaan.
Tällä hetkellä Kabuliin on sallittu vain sotilaslentoliikenne. Valtioneuvoston mukaan lentotoiminnan edellytykset Kabulissa olisivat jossain määrin parantuneet 17. elokuuta jälkeen.
Evakuoinnin yleisenä haasteena arvioidaan olevan evakuoitavien henkilöiden oikea-aikainen saapuminen lentokentälle saatettavaksi ja ohjattavaksi lennoille. Suurin ongelmana tällä hetkellä on kuitenkin pääsy itse kentän sisälle. Useat länsimaat ovat keskittäneet alueelle kansallisiin tarpeisiinsa mitoitettuja sotilaallisia suorituskykyjä.
Suomalaisjoukkojen tehtävänä Kabulissa on ulkoministeriön henkilöstön suojaaminen, evakuoitavan henkilöstön opastaminen sekä tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen. Luonnollisesti yhteistyötä tehdään alueella toimivien länsimaisten sotilaallisten joukkojen ja ilma-alusten kanssa.
Suomalaisjoukot toimivat operaation aikana Suomen kansallisessa johdossa. Joukko toimii vain Kabulin lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä.
Puolustusvoimat arvioi operaatioon käytettävän joukon kustannuksiksi enintään 792 000 euroa. Kustannusarviossa on huomioitu henkilöstön palkkauskustannukset sekä
kuljetuskustannukset. Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin tehtävän pituudesta, jonka on arvioitu olevan enintään yksi kuukausi.
Kuluvan vuoden aikana Ilmavoimien C-295M -kuljetuskoneella on lennetty mm. evakuointitehtävälle Beirutiin huhtikuussa 2021. Ilmavoimat on tukenut kuljetuskoneillaan aiemmin kriisinhallintaoperaatioita ainakin Kosovoon, Tshadiin, Libanoniin sekä Afganistaniin.
Kahden kuljestuskoneen lähtö operatiiviselle tehtävälle ulkomaille voi vaikuttaa myös suunnitellun Satakunnan lennoston taktisen ATEX 21 -ilmakuljetusharjoituksen kulkuun, joka on määrä järjestää Oulunsalon tukikohdassa 23.-27. elokuuta.
Suomella on kolme C-295M -kuljetuskonetta, joista yksi CC-1 on valvontakoneversio.
Ilmavoimien Airbus (CASA) C-295M on taktinen kuljetuskone, joka soveltuu ominaisuuksiltaan toimintaan kriisialueiden vaativissa olosuhteissa.
Kuljetuskoneessa on myös omasuojajärjestelmä, joka suojaa mm. maasta laukaistavilta ns. olkapääohjuksilta. Lisäksi C-295M -koneet on varustettu ilmatankkauspuomilla.
C-295M kykenee toimimaan hyvin lyhyiltä ja kapeilta kiitoteiltä, se tarvitsee lentoonlähtöön vähimmillään vain 670 metrin ja laskeutumiseen ainoastaan 320 metrin matkan.
Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti myös toimintaa pienemmillä lentopaikoilla sekä päällystämättömillä kiitoteillä.
Koneella voidaan kuljettaa 2000 kilogramman hyötykuorma jopa 4000 kilometrin päähän. Enimmillään C-295M voi kuljettaa polttoaine mukaan luettuna 10 000 kilogramman hyötykuorman, joka voi koostua rahdista tai 60 matkustajasta. Koneen suurin lentoonlähtöpaino on 23 200 kg. MH
Lue myös:
