Lentäjät ja ilmailuviranomainen ovat valmiita tiukentamaan turvaverkkoja alkoholin suhteen

Airbus_nosesLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Suomen lentäjäliitto FPA ovat valmiita tiukentamaan turvaverkkoja ilmenneiden ilmailun alkoholitapausten seurauksena. Lentäjien lentokunnon valvonnan tiukentaminen on noussut esiin viime aikoina kahden Helsinki-Vantaalla sattuneen ja yhden Lontoon Heathrow'lla sattuneen tapauksen seurauksena. Muutokset tulisivat koskettamaan kaikkia lentoturvallisuusalalla työskenteleviä.

Lentoturvallisuus voi vaarantua jos koneen lentäjä ei syystä tai toisesta ole lentokunnossa esimerkiksi alkoholin, huumaavien aineiden tai väsymyksen seurauksena. Kyseessä on tarkka paikka sillä alkoholin ja huumeiden suhteen lentoyhtiöissä on nollatoleranssi.

”Ongelma on laajempi, sillä ilmailun alkoholitapauksia on sattunut muuallakin kuin kotimaassa. Kyseessä on tarkan pelin paikka. Eurooppalaisten, kuten muidenkin, tulee tietää, että maassa mennään maan säännöillä”, kommentoi Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu Lentoposti.fi:lle viitaten eri maiden promillerajoihin.

Eri maat voivat noudattaa EU:n linjaa tai rajoittaa vielä sitäkin tiukemmin. Esimerkiksi Suomessa alkoholiraja on 0,0 promillea, kun EU-alueella se on osittain 0,2 promillea. Suomen linjaa noudattaa mm. Saksa mutta perinteinen ilmailumaa Englanti pitää rajana 0,2 promillea. Myös tuntirajat saattavat vaihdella. EU:n antama tuntiraja alkoholin nauttimiseen ennen työtehtävää on kahdeksan tuntia mutta useat lentoyhtiöt noudattavat 12 tunnin sääntöä.

Trafi_Pekka_Henttu”Tuntuu siltä, että turvaverkon tiukennusta on vakavasti harkittava. Järjestelmä on hoitanut nyt ilmenneet tapaukset mutta koska niitä on ollut useampi niin turvaverkkoa on tiukennettava. Käytännössä se tarkoittaisi aktiivisia puhallutuksia erityisesti vuonna 2020 implementoitavan EU-regulaation myötä. Aktiivisiin puhallutuksiin voidaan lähteä satunnaisesti sekä suurella taajuudella, joka voisi kausittain tarkoittaa jopa 100 prosenttista puhallustestiä lentoyhtiöiden toimesta. Tätä täydennetään sitten myös ramptarkastuksien yhteydessä totetettavilla puhallutuksilla - erityisesti niiden yhtiöiden osalta, joilla ei ole kattavaa, omaa järjestelmää. Tosin ramptarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti lennon jälkeen ”, jatkaa Henttu.

Ilmailuviranomaisen ramptarkastuksien yhteydessä tehtävät puhallutukset toteutetaan Suomessa yhteistyössä poliisin kanssa asianmukaisin laittein, koulutetun henkilökunnan toimesta. Vastuu näiden puhallutusten järjestämisessä on kansallisella viranomaisella viimeistään vuoden 2020 alussa käyttöön otettavan EU-asetuksen mukaan. Toistaiseksi Trafi ei ole tehnyt näitä ”ramppihallutuksia”. Maailmalla tarkastuksia kuitenkin jo tehdään ja joillain yhtiöillä puhallutetaan kaikki työntekijät. Puhallutuksia voidaan tehdä myös Suomen ulkopuolella kohdemaissa. Niissäkin asia on lentoyhtiön järjestettävissä.

FPA_logo_1Myös Suomen lentäjäliitto FPA on viranomaisen suunnitteleman tiukemman linjauksen kannalla.

”Näppituntumamme on, että nollatoleranssia kunnioitetaan hyvin vahvasti. Kuitenkin kuten millä tahansa alalla, myös ilmailualalla on työssä ihmisiä, joille alkoholinkäyttö on ongelmallista. Nollatoleranssista johtuen alkoholiongelmat eivät saa tulla ohjaamoon, eivätkä edes lennonvalmisteluun saakka, ja siksi painopisteen tulisi tässä asiassa olla ennaltaehkäisyssä”, kommentoi Suomen lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunnan puheenjohtaja Petri Pitkänen Lentoposti.fi:lle.

FPA_Petri_Pitkanen”Yksikin päihtymystapaus lentotyössä on liikaa, ja alkoholin nollatoleranssi ohjaamossa on ainoa oikea raja. Lentäjien kuntoisuus on yksi tärkeä osa koko lentoturvallisuuden kokonaisuutta siinä missä lentokalusto ja muut järjestelmät ja ilmailualan työntekijät”, jatkaa Pitkänen.

”Lentoyhtiöillä on velvollisuus tukijärjestelmiin joita esimerkiksi Finnairilla on ollut käytössä jo vuosikymmenten ajan. Tärkeää on, että yhtiöt ovat investoineet tukijärjestelmiin. EU-regulaation myötä ne tulevat pakollisiksi operaattoreille. On myös varmistettava, että yhtiöiden arvokas järjestelmä toimii”, tarkentaa Henttu.

”Ainakin suurimmilla lentoyhtiöillä on tarjolla monenlaisia tukijärjestelmiä - pääasia, että alkoholiongelmaiselle on tarjolla apua ongelman voittamiseen. Järjestelmät toimivat pääasiassa hyvin, mutta niistä tiedottaminen voisi olla tehokkaampaa. Tämänvuotisten alkoholitapausten myötä myös tiedotusta aiheesta on tosin näkynyt aiempaa enemmän. Alkoholiongelmat ovat vaikeita, ja valitettavasti mikään järjestelmä ei ole aukoton”, arvioi FPA:n Pitkänen.

Lineup_jono_1Ilmailujohtaja Henttu pitää lainsäädännön tiukentamista kuitenkin viimeisenä keinona. Turvaverkkoja lisäävät satunnaiset tai 100% kattavat tarkastukset ovat lentoyhtiöiden vastuulla joillakin järjestelyillä.

Sen sijaan huumaavien aineiden käytön osalta testijärjestelmä ei ole kunnossa vaan on merkittävästi vaikeampaa. Urheilussa on panostettu dopingin torjuntaan mutta ilmailussa ei ole investoitu vastaavaan ”kiellettyjen aineiden” testaukseen. Testausmenetelmät kehittyvät kokoajan mutta huolta aiheuttavat esimerkiksi mahdollinen oikeusmurha ja leimaantuminen.

”Trafi toivoo hyvää ratkaisua lentoyhtiöiltä ja työntekijäjärjestöiltä. Olemme pyytäneet Finnairin johdolta näkemystä maaorganisaation osalta turvallisuustyötä tekevistä työntekijäryhmistä. Puhallutukset koskettaisivat satunnaisesti myös muitakin kuin lentäjiä. Lentoturvallisuustyötä tekevät myös matkustamohenkilökunta, lennonjohtajat, lennonsuunnittelijat, mekaanikot ja asematasotyöntekijät”, luettelee Henttu.

 ”Lentäjäliiton turvatoimikunta ei näe mitään estettä sille, että alkoholitestejä tehdään lentotyön yhteydessä, kuten EASA:n tulevien säännösten nojalla tullaankin tekemäänkin. Testausta ei tulisi kohdistaa ainoastaan lentäjiin, vaan myös kaikki turvallisuuskriittisissä ammateissa esimerkiksi lennonjohtajat, matkustamohenkilöstö, mekaanikot, ja dispatcherit toimivat tulisi vastaavalla tavalla ulottaa testauksen piiriin.”, arvioi Pitkänen.

A320_wingtip_1”Esimerkiksi Ruotsissa suomalaisetkin lentäjät ovat puhaltaneet jo vuosikaudet poliisin pilliin heidän tehdessä satunnaistarkastuksia. Se, että kaikki lentäjät puhallutetaan ennen lentoa, ei sinänsä ole lentäjille ongelma, vaikka se onkin varsin järeä toimenpide toteutettavaksi. Alkoholitestauksen A ja O on se, että testi tehdään luotettavasti ja yksilön oikeuksia kunnioittaen. Ja kuten tieliikenteessä, positiivista seulontatestiä tulee seurata aina luotettava varmistustesti, jotta väärät positiiviset seulontatestin tulokset voidaan eliminoida”, tarkentaa Pitkänen.

”Lentäjien osalta alkoholitapauksissa ei puututa lupakirjaan vaan lääketieteelliseen kelpoisuustodistukseen eli medikaaliin. Mikäli lentäjä on töissä juovuksissa tarkoittaa se suurella todennäköisyydellä alkoholiongelmaa. Sen johdosta medikaali otetaan pois ja ohjataan työntekijä hoitoon. Medikaalin takaisin saamiseksi on kyettävä todistamaan, että hoitotulokset ovat positiivisia. Elinkautisesta ei siis ole kysymys”, päättää Henttu.

Lue myös: