Sujuva lentoliikenne tukee Suomen talouskasvua ja luo edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Sijainti Aasian ja Euroopan välissä on vankka valtti. Koko toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, jonka takana on monta muuttujaa. Toimintaa on siis kehitettävä jatkuvasti.

Tuotannon ja talouden globalisaatio jatkuu yhä, mutta kaikkialta ei voi lentää suoraan kaikkialle. Kun tuotanto on Kiinassa ja kuluttajat esimerkiksi Euroopassa, tarvitaan vaihtokenttiä eli hubeja.

"Globalisaatio on muuttanut lentoliikenteen toimintaympäristöä merkittävästi. Tulevien kahdenkymmenen vuoden aikana puolet maailman lentoliikenteen kasvusta syntyy Aasiassa. Suomella on ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti porttina Euroopan ja Aasian välillä", sanoo Suomen lentoasemia operoivan Finavia oyj:n toimitusjohtaja Kari Savolainen.

"Tämä yhdistettynä Helsinki-Vantaan lentoaseman palvelukykyyn ja tehokkuuteen muodostaa suomalaisille valtin kansainvälisessä talouskilpailussa".

Kansainvälisten vaihtokenttien välillä käydään erittäin kovaa kilpailua, ja lentoasemien  kehittämisohjelmiin satsataan parhaillaankin ympäri  maailmaa valtavia summia. Useilla Euroopan lentoasemilla on jo käynnissä miljoonien eurojen investointiprojektit.

Vetovoimainen lentoliikenteen solmukohta

Vaihtomatkustus on lisääntynyt Helsinki-Vantaalla Finavian aiempien investointien ansiosta, mutta yhä kasvava lentoliikenne on nyt ruuhkauttamassa  lentoaseman.  Finavia ennustaakin, että  Helsinki-Vantaalla  on  20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Uudet investoinnit lentoaseman kehittämiseksi tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä tulevina vuosina lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden määrän odotetaan kasvavan.

Finavia aloittaa Helsinki-Vantaalla kevään aikana 900 miljoonan euron kehittämishankkeen.Toteutuessaan täysimääräisenä luvassa olisi uusi keskitetty lähtöselvitysalue ja mahdollinen satelliittiterminaali laajarunkoportteineen.

"Sujuvalla lentoliikenteellä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Se tukee talouskasvua ja antaa edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomen lentoliikenteen kasvu on jo vuosikymmeniä tullut kansainvälisestä  liikenteestä", Savolainen toteaa.

"Tulevaisuudessa kansainvälisen liikenteen ennustetaan kasvavan  lähes neljä prosenttia vuosittain. Jos Suomi pysyy kilpailussa mukana, se tarkoittaa meille vuosittain jopa satoja tuhansia uusia matkustajia. Tämä auttaa merkittävästi myös kotimaan sisäisen lentoliikenteen kehittymistä".

Vaihtomatkustus tuottaa Suomelle kokoonsa nähden ylivertaiset lentoyhteydet, jotka palvelevat kotimaisia ja ulkomaisia liike- ja lomamatkustajia sekä lisäävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten näkökulmasta. Ilman vaihtomatkustusta Suomi olisi harvojen lentoyhteyksien varassa ja paljon nykyistä eristyneempi muusta maailmasta.

Finavian lentokenttätoimintojen ohella myös Finnairilla on tärkeä rooli Suomen taloudelle. Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka vastaa myös valtion omistajaohjauksesta haluaa säilyttää valtion määräysvallan Finnairissa.

"Finnair on yhtiö, johon liittyy aika suuri kansallinen intressi", kommentoi Haavisto YLE uutisille 24. tammikuuta.

Haavisto veikkaili YLE:lle lentoliikenteen solmukohdan siirtymisestä pois Suomesta mikäli Finnairin omistuspohja muuttuisi rajusti.

Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välilisesti yli 100 000 ihmistä.  Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle ovat 2,5 miljardia euroa. Lentoliikenteen osuus suomen BKt:sta on 3,2 prosenttia.

YLE: Ministeri Haavisto: Valtion sanan kuuluttava Finnairin omistajana

Lue myös: