Yli neljä viikkoa kateissa olleen Malaysia Airlinesin Boeing 777-200ER -koneen katoamiseen liittyvät tapahtumat ovat edelleen hämärän peitossa. Olemassa olevien todisteiden valossa näyttää kuitenkin edelleen siltä, että myös miehistö olisi jotenkin myötävaikuttanut tai jopa osallistunut tapahtumien kulkuun.

Kateissa olevan MH370:n etsintä on kallein operaatio kaupallisen ilmailun satavuotisen historian aikana. Kustannukset saattavat nousta jopa satoihin miljooniin euroihin. Uusimmat etsintäalueet sijaitsevat yli 2000 kilometrin päässä Australian rannikosta. Alusten siirtyminen alueelle kestää useita päiviä.

Etäisyydet aiheuttavat haasteita myös lentokoneiden toiminta-ajan suhteen ja etsintäaika jää muutamaan tuntiin. Operaatioon on osallistunut kymmeniä eri valtioiden sotilas- ja siviilikoneita sekä eri valtioiden laivoja. Näiden lisäksi etsinnöissä on käytetty satelliitteja ja jopa sukellusveneitä.

Viime päivinä etsijät ovat saaneet lennontaltiointilaitteiden etsimiseen tarkoitetulla kuuntelulaitteella (kuva yllä) havaintoja signaalista, joka toimii paikantamista avustavien äänilähettimien taajuudella 37,5 kHz. Varmistusta tietoihin ei kuitenkaan ole vielä saatu.

Tapahtumien kulku on edelleen lähes täysin pimennossa. Koneen lentoreitin muutokset viittaavat tarkoituksellisiin toimiin, joiden alullepanijana voi olla koneen miehistö tai ohjaamoon tunkeutunut henkilö. Boeing 777 -koneen tietojärjestelmät on kuitenkin suojattu hyvin ulkopuolisten haltuunottojen osalta.

”Sattumalta tämmöistä ei tapahdu. Tapahtumaketjusta olemassa olevien tietojen valossa kyse on tarkoituksellisista toimista”, kommentoi Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu. Hän puhui Ilmailutoimittajien yhdistyksen ja liikenteen turvallisuusviranomainen Trafin lentoturvallisuusseminaarissa Helsingissä tiistaina.

”Mikäli lentokonetta jouduttaisiin jatkossa suojaamaan myös miehistöltä, oltaisiinkin jo melkoisen suurissa ongelmissa”, kuvaa Henttu tilannetta.

Kadonneen malesialaiskoneen tiimoilta käynnissä on parhaillaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n mukaisen tutkintaryhmän nimeäminen. ICAO on myös ottamassa kantaa tulevaisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään uudistuksiin toukokuisessa kokouksessaan.

Aiemmin linjattujen suuntaviivojen mukaan lentokoneiden lennontallentimen dataa tulevaisuudessa mahdollisesti lähetetään koneesta jatkuvasti esimerkiksi satelliitin kautta. Yksi lisävaihtoehto on laukaista tallennin irti koneesta ennen maahan tai veteen syöksyä.

Ohjaamon ääninauhurin kahden tunnin silmukassa pyörivän nauhoitteen kesto on osoittautunut riittämättömäksi ja tallennusaikaa pidennettäneen 15 tuntiin. Myös taltiointilaitteiden paikanninlähettimien toiminta-aikaa kasvatetaan todennäköisesti 90 vuorokauteen. Lähetteen taajuus muuttunee pidemmälle kantavaksi (noin 8 kHz).

Lue myös: