Ruotsin ilmavoimien Saab JAS 39 Gripen -hävittäjät suorittavat ensimmäisen Naton ilmavalvontatehtävän kotimaan ulkopuolella huhti-kesäkuussa 2025. Ruotsi lähettää 6-8 hävittäjää Puolaan tukemaan Naton itärajan vahvistettua ilmavalvontaoperaatiota. Ruotsin puolustusvoimat tukee Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta myös Itämeren alueella.

"Meillä on pitkä kokemus Ruotsin alueellisen koskemattomuuden valvomisesta ja valmiudesta. Uutta on se, että suoritamme nyt tehtävää Puolassa ja Naton liittoutuneiden ilmatilan vahvistetun ilmavalvontaoperaation puitteissa", kommentoi Ruotsin ilmavoimien Flygvapnetin operaatiopäällikkö Jörgen Axelsson.

Ruotsi lähettää Puolan ilmavalvontaoperaatioon enintään kahdeksan Luulajan Norrbottenin Flygflottilj F21:n JAS 39 Gripen -hävittäjää ja yhteensä 110 henkilön vahvuisen joukko-osaston. Pääosin se koostuu F21:n henkilöstöstä, mutta mukana on vahvistuksia myös muista ilmavoimien joukko-osastoista.

Hävittäjäosasto tukeutuu Kaakkois-Puolassa lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevaan Rzeszówiin. Tukikohta tunnetaan logistiikkakeskuksena, joka kautta kulkee merkittävä määrä siviili- ja sotilasmateriaaliavustuksia Ukrainalle.

Ruotsalaishävittäjät valvovat Puolan ilmatilaa, jonka lisäksi ne suojaavat Rzeszówin logistiikkakeskusta ja sitä kautta Ukrainaan toimitettavia siviili- ja sotilasavustuksia. Tehtävä suoritetaan Naton Uedemin ilmaoperaatiokeskuksen (Combined Air Operations Centre Uedem) alaisuudessa. Hävittäjät valvovat liittoutuneiden ilmatilaa ja ovat osa Naton yhteistä puolustusta sekä pelotevaikutusta.

"Osallistumalla Naton kollektiiviseen puolustukseen sekä pelotevaikutukseen ilmavoimat vahvistaa myös Ruotsin turvallisuutta. Tämä on tärkeä kehityskulku ja taas yksi askel ilmavoimien integroitumiselle täysin Naton ilmapuolustukseen", jatkoi Axelsson.

Ruotsin osallistumisesta ilmavalvontaoperaatioon kertoi 6. maaliskuuta 2025 Ruotsin hallituksen lehdistötilaisuudessa maan puolustusministeri Pål Jonsson ja myöhemmin Ruotsin puolustusvoimat. Ruotsista tuli Naton jäsenmaa 7. maaliskuuta 2024.

Ilmavalvontaoperaatioon osallistumisen lisäksi Ruotsi tarjoaa Naton alaisuuteen 1. toukokuuta - 31. elokuuta väliseksi ajaksi myös lentokoneella suoritettavaa ilma- ja merivalvontaa sekä ilmakuljetuskapasiteettia. Ruotsilla on Saab 340 (S 100D Argus) -tutkavalvontakoneita sekä Gulfstream IV SP (S102 B Korpen) -tiedustelukone ja Lockheed C-130H (TP 84 Hercules) -kuljetuskoneita.

Ruotsin tutkavalvontakone suoritti heinäkuussa 2024 ilmavalvontatehtävää Islannissa tuottaen tarkkaa ilma- ja meritilannekuvaa Atlantic Shield -operaatiossa Pohjois-Atlantin alueelta turvatakseen Naton huippukokousta.

Ruotsalaissotilaita toimii lisäksi Naton alaisuudessa Latviassa, merivoimien aluksia osallistuu Naton toimintaan pysyvässä alusosastossa Itämerellä suoritettavalla Baltic Sentry -tehtävällä. Lisäksi Ruotsi on mukana puitesopimuksessa Suomeen sijoitettavien Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen osalta.

Nato-liittolaiset vuorottelevat Puolan puolustuksessa. Norjan kuninkaalliset ilmavoimien F-35A -hävittäjät ovat tukeutuneet joulukuusta 2024 lähtien ja aina pääsiäiseen 2025 saakka lentotukikohtaan Puolan Rzeszówissa.

Vuonna 2014 Venäjän Krimillä suorittamien laittomien toimien seurauksena otettiin Naton Baltian ilmavalvontaoperaatiossa käyttöön myös Viron Ämarin lentotukikohta ja lisättiin läsnäoloa Puolassa sekä Romaniassa ja Bulgariassa osana Naton itärajan vahvistettua ilmavalvontaoperaatiota.

Vuonna 2011 Ruotsin ilmavoimien Gripenit valvoivat lentokieltoaluetta Libyassa YK:n mandaatilla Naton Unified Protector -operaatiossa huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana.

Tuolloin alueella operoi ensivaiheessa kahdeksan Gripen-hävittäjää ja myöhemmin tehtävällä jatkoi viisi hävittäjää. Valvontatehtävän aikana ruotsalaisjoukot toimittivat tiedusteluraportteja Natolle.  Tehtävään osallistuivat myös Korpen-tiedustelukone sekä ilmatankkausversiossa ollut TP 84 Hercules. Tuolloisella tehtävällä ruotsalaishävittäjät tukeutuivat Sigonellan tukikohtaan Italiassa. MH

Lue myös: