Saab avasi odotetusti HX-hankkeen lukuja – esitteli myös Suomelle tarjottua uutta suorituskykyä

Saab_GRjaGE_ilmassaRuotsalaisvalmistaja Saab avasi ilmavoimien HX-hankkeessa jättämänsä lopullisen tarjouksen lukuja vappuaattona 30. huhtikuuta. Pääjärjestelmäksi tarjottiin 64 yksipaikkaista Saab 39E Gripen -monitoimihävittäjää sekä kahta Bombardierin liikesuihkukoneeseen pohjautuvaa GlobalEye AEW&C -monitoimivalvontakonetta. Saab jatkoi myös aiempaa linjaansa ja avasi jälleen tarjouksensa osa-alueista yhden uuden Suomelle tarjottavan suorituskyvyn.

Saabin uusimman hävittäjäkoneen todetaan usein olevan edelleen koelentovaiheessa, jonka lisäksi aseiden integrointityö on edelleen kesken. Molemmat väitteet pitävät paikkansa, mutta työ etenee valmistajan mukaan vakaasti kohti sotilaspuolen tyyppihyväksyntää ja lähes kaikki suunnitellut toiminnot ovat mukana jo nyt koelentovaiheessa olevassa ohjelmistossa.

Muitakaan HX-hankkeen hävittäjäkonekandidaatteja ei voi pitää täysin valmiina, sillä niilläkin on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita koneiden suorituskyvyn tai käyttöönoton osa-alueilla. Suomelle tarjottavista suorituskyvyistä osa on siis niidenkin osalta edelleen joiltain osin jopa aivan alkuvaiheessa.

Gripen_rollout_Now_2Maailmalla on vain reilu kourallinen valtioita, joilla on kyky valmistaa ensilinjan hävittäjälentokoneita. Lukumäärältään Saab on valmistanut yli 80-vuotisen historiansa aikana yli 5500 siviili- ja sotilaslentokonetta. Ruotsalaisyhtiö pyrkii jatkuvaan tuotekehitykseen panostamalla pysymään kehityksen kärjessä kaikilla viidellä liiketoiminta-alueellaan, jotka valmistavat erilaisia tuotteita lentokoneista sukellusveneisiin.

Viime vuosien merkittäviin edistyksiin ilmailupuolelta kuuluvat uudet Gripen E/F -hävittäjät, Boeingin kanssa yhteistyössä kehitetty uusi T-7A -suihkuharjoituskone sekä kolmen GlobalEye-valvontakoneen toimitukset.

Saabin BAFO-tarjous (Best And Final Offer) Suomen ilmavoimille sisältää 64 yksipaikkaista Gripen E -hävittäjää sekä kaksi GlobalEye -monitoimivalvontakonetta. Luvut ovat pysyneet muuttumattomina ensimmäisestä tarjouskierroksesta, mutta kaksipaikkaiset hävittäjät ovat vaihtuneet yksipaikkaisiin.

GripenE_ohjaamoVuonna 2019 Saabin raottama ensimmäinen tarjous koski 52 Gripen E- ja 12 Gripen F -hävittäjää. Ilmavoimat ja Saab kävivät aiheesta laajoja keskusteluja, joissa todettiin kaksipaikkaiselle olevan tarvetta vain erittäin kompleksisissa elektronisen sodankäynnin (elso) tehtävissä. Kaksipaikkaisten hävittäjien tuoma lisäkustannusvaikutus voitiin siten suunnata lisäkoneisiin sekä aseistukseen. Kaksipaikkainen Gripen F on kuitenkin edelleen optiona Suomelle, jos ilmavoimat katsoo sellaisia tarvitsevansa.

Nykyiset lentosimulaattorit ovat erittäin kehittyneitä, joten kaksipaikkaiselle ei ole tarvetta koulutuksen osalta ja kehittynyt käyttöliittymä mahdollistaa yhden ohjaajan toiminnan hyvinkin kompleksisissa toimintaympäristöissä. Erilaisten datalinkkien avulla esimerkiksi GlobalEye -koneessa oleva operaattori voisi myös tarvittaessa toimia hävittäjäohjaajan tukena.

Saab kertoo Gripen E/F -hävittäjiensä edustavan viimeisintä tarjolla olevaa teknologiaa, joka rakentuu vankalle aiempien Gripen-versioiden päivitetylle perustalle.

GE_flyingawayGlobalEye puolestaan on viimeisin kehitysversio Saabin tutkavalvontakoneista. Se perustuu yhtiön 30 vuoden kokemukseen AEW&C -koneiden (Airborne Early Warning and Control) valmistamisesta sekä integrointityöstä ja kaikkiaan 60 vuoden kokemukseen tutkajärjestelmistä.

Tutkavalvontakone vapauttaa hävittäjien käytettävyyttä sekä tarjoaa merkittävän lisän ennakkovaroitusaikaan. Suomelle tarjottava Bombardier 6500 -koneeseen pohjautuva valvontakone mahdollistaa jopa yli 11 tunnin toiminta-ajan. Valvontakyky lentopinnalla 350 on yli 550 kilometriä ja alhaisellakin lentokorkeudella yli 450 kilometriä. Se kykenee valvomaan ilmatilaa laajalti vastapuolen ilmatorjunnan ulottumattomissa.

IMG_20190614_125312GlobalEye pystyy keräämään sensoreillaan ilmasta käsin merkittävän määrän erilaista tietoa nostaen tilannetietoisuutta sekä parantaen ilmatilannekuvaa. Valmistajan mukaan matalalla lentävät pienetkin kohteet havaitaan 10 kertaa paremmin ja valvontakone tarjoaa jopa yli 20 minuuttia lisää varoaikaa.

 Tutkavalvontakone olisi Suomelle kokonaan uusi kyky, joka erottaa tarjouksen muista toimijoista. Ainakaan mikään muu toimija ei ole julkistanut tarjonneensa Suomelle vastaavaa järjestelmää.


Kehityskaari jatkuu 2060-luvulle saakka – mukana myös FCAS-yhteistyö

Saab on sitoutunut kehittämään ja ylläpitämään Gripen-järjestelmää vähintään 2060-luvulle saakka. Tätä kehityskaarta tukee osaltaan myös Saabin mukanaolo Ison-Britannian ja Italian tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmää kehittävässä FCAS-hankkeessa (Future Combat Air Systems).

Tempest_3Saab on ilmoittanut avaavansa kehityskeskuksen Isoon-Britanniaan toimiakseen entistä läheisemmin Britannian teollisuuskumppaneiden kanssa Tempest- ja Gripen -hävittäjien tulevaisuuden järjestelmien kehittämiseksi.

Britannian teollisuutta Tempest-hankkeessa edustavat BAE Systems, Leonardo UK, MBDA UK ja Rolls-Royce. Italiasta mukana on Leonardo. 

Gripenin järjestelmäarkkitehtuuri on toteutettu siten, että tehtäväjärjestelmien tietokoneet sekä ohjelmistot voidaan vaihtaa ja päivittää ilman vaikutuksia hävittäjän tyyppihyväksyntään. Tämän mahdollistaa juuri ratkaisu, jossa tehtäväjärjestelmät on irrotettu järjestelmäarkkitehtuurissa kokonaan lentokriittisistä järjestelmistä.

Ohjelmistot ja niiden päivitettävyys ovat avainasemassa tulevaisuuden uhkien torjumisen mahdollistajana. Gripen voidaan valmistajan mukaan päivittää toimintaympäristön vaatimiin muutoksiin jopa päivissä tai viikoissa aiempaan vuosia kestävään suurempaan ns. MLU-päivitykseen (Mid-Life Update)

 

Laajaa teollista yhteistyötä – osa hankkeista jo käynnissä

Jo ennen HX-hankkeen ratkaisua Saab on panostanut ja kasvattanut läsnäoloaan Suomessa. Tampereella sijaitsevassa Saabin teknologiakeskuksessa kehitetään mikroaaltoteknologioita sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.

Saab_Micael_JohanssonEdellisten lisäksi Saabilla on käynnissä erilaisia kehityshankkeita ja yhteistyötä myös VTT:n sekä Aalto-yliopiston kanssa. Lähiaikoina luvassa on vielä lisää julkistuksia Gripen-kehityshankkeista Suomessa.

Saabin toimitusjohtaja Micael Johanssonin mukaan yhtiö on vaikuttunut osaamistasosta ja kyvyistä, joita Suomessa on tarjolla. Saab aikookin jatkaa ja kehittää toimintojaan Suomessa HX-hankkeen lopputulemasta huolimatta.

Saabin HX-tarjoukseen sisältyy huolto-, korjaus- ja ylläpitokykyjen siirtäminen paikalliselle teollisuudelle, hävittäjän osien tuotantoa sekä moottoreiden ja koneiden loppukokoonpanoa. Hävittäjätuotannon osalta tarkkaa lukumäärää ei avattu, mutta kyse on kuitenkin valtaosasta koneita.

GripenE_keskirunko Aivan täyttä 100 prosenttia hävittäjäkoneesta ei kuitenkaan Suomessa valmistettaisi vaan optimaalista tasoa vielä haetaan.

Saabin mukaan Suomen kokoonpanolinjassa on kyse tärkeästä kyvystä koko liiketoimintamallin kannalta ja näin tuotantolaitokset saataisin kahdelle puolelle Itämerta.

Gripeneitä voitaisiin tehdä Saabin mukaan Suomessa jatkossakin myös muiden asiakkaiden tarpeisiin. Kyse olisi merkittävästä kapasiteettilisästä, jota varmasti haluttaisiin hyödyntää jatkossakin.

Suoran teollisen yhteistyön piirissä olisivat mm. Suomen puolustusvoimien strategiset kumppanit Patria ja Insta. Kokonaisuudessaan suoran teollisen yhteistyön piirissä olisi 37 yritystä ja akatemiaa eri puolilla Suomea Hangosta Rovaniemelle. Niille on tarjolla 46 erilaista projektia, joiden lisäksi epäsuoran teollisen yhteistyön hankkeita on 72 projektin verran.

GE_takeoffKaikkiaan jo kymmenen projektia on käynnissä ja hyväksytty teollisen yhteistyön hankkeiksi. Yksi niistä on marraskuussa 2020 julkistettu yhteistyö Instan kanssa vastamelukuulokkeiden toimittamisesta Gripen E/F-operaattoreille.

Saab perustaa Suomeen myös Gripen & GlobalEye -järjestelmäkeskuksen, jonka on määrä osaltaan varmistaa Suomelle järjestelmien itsenäinen toimintakyky ja kykyjen jatkuva kehitys vuoteen 2060 saakka.

 
Laaja asepaketti ja elektronisen sodankäynnin kyvyt

GripenE_apronSuomen saama BAFO-tarjous sisältää Saabin mukaan laajan paketin markkinoiden parhaita asejärjestelmiä, mutta myös saumattomasti yhteen toimivan elektronisen sodankäynnin järjestelmän sekä puolustus- että hyökkäysominaisuuksien osalta.

Saab kertoo asejärjestelmien edustavan hinnaltaan yli 20 prosenttia tarjouksensa kokonaishinnasta. Lisäksi kyseessä on laajasti Saabin ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa kehittämä aseistus.

Ilmasta-ilmaan vaikutuskyky perustuu kenties markkinoiden moderneimpaan keski- ja pitkänmatkan MBDA Meteor -ilmataisteluohjukseen. Kyseessä on aktiivisella tutkahakupäällä varustettu ns. BVRAAM-ohjus (beyond visual range air-to-air missile), jolla voidaan torjua kohteita, jotka eivät ole koneen ohjaajan silmin nähtävissä.

Saab_IRIST_ja_MeteorMeteorissa on ilmaahengittävä moottori, jonka työntövoimaa voidaan säätää lentovaiheen aikana mahdollistamaan aiempaa pidemmän kantaman, jonka mainitaan olevan yli 100 kilometriä. Meteorin kerrotaan toimivan myös haastavissa elektronisen sodankäynnin ympäristöissä. Saab on integroinut Meteorin ensimmäisenä maailmassa Gripen-hävittäjiin jo vuonna 2016.

 Lyhyen kantaman ilmataisteluohjuksena Saabin tarjous sisältää infrapunahakupäällä varustetun Diehl BGT Defencen IRIS-T -ohjuksen. Työntövoiman suihkuvirtauksen suuntaus ja aerodynaamiset ominaisuudet tekevät ohjuksesta erittäin liikehtimiskykyisen ja se voi lukittua maaliin tutkan sekä lentäjän kypärätähtäimen avulla. IRIS-T mahdollistaa laukaisun jopa oman koneen takana oleviin kohteisiin tai vastapuolen ohjusten torjuntaan.

Edellisten lisäksi Gripenillä on laukaistu myös Amraam AIM-120 -ilmataisteluohjuksia, mutta täyttä integraatiota ei ole vielä toteutettu.

GripenE_SpearIlmasta-maahan -vaikutuskykyyn tarjolla on alisooniselle nopeudella lentävä Taurus KEPD 350 -risteilyohjus (kappaleen otsikkokuvassa). Sen kantama on yli 500 kilometriä ja kaksivaiheinen taistelukärki on kooltaan 481 kg. Risteilyohjus on suunniteltu paikallaan tai lähes paikallaan olevien kohteiden kuten bunkkerien ja suurten tutka-asemien tuhoamiseen.

Liikkuviin maa- ja merikohteisiin vaikuttamiseen tarjolla on mm. millimetritaajuusalueen tutka- ja laserhakupäällä varustettu MBDA:n SPEAR-ohjus.

Saab-RBS15Muita Gripeniin integroituja asejärjestelmiä ovat mm. Saab RBS-15 Mk. IV Gungnir -merimaaliohjus, jonka kantama on yli 300 kilometriä. Ohjus on varustettu aktiivisella J-taajusalueen tutkahakupäällä ja se navigoi kohteeseen alisoonisella nopeudella intertian ja häirintää kestävän GPS:n avulla.

Lisäksi hävittäjään on tarjolla mm. myös pieni täsmäohjautuva Boeing Defensen GBU-39 SDB -pommi (Small Diameter Bomb).

 Saabin mukaan sen elektronisen sodankäynnin (elso) järjestelmä on kehittyneempi kuin muut nykyiset länsimaiset ratkaisut.

arexis-gripen_E_installationGripeniin sisäänrakennettu elso-järjestelmä on yhtiön mukaan maailman tehokkain ratkaisu. Se tarjoaa 360-asteen omasuojan ja elektronisen vaikuttamisen kyvyt laajalla taajuusalueella myös hyökkäävään elektroniseen sodankäyntiin eli mm. vastapuolen ilmatorjuntajärjestelmien sensoreiden lamauttamista härintäsignaaleilla.

Elektronisen sodankäynnin ratkaisujen kehittäminen nähtiin Saabilla pitkässä juoksussa häiveteknologiaa tehokkaammaksi ratkaisuksi.

Saab_EAJPpodSisäänrakennettujen elso-järjestelmien lisäksi Suomelle tarjotaan myös EAJP-säiliötä (Electronic Attack Jammer Pod) , joka tuo lisäkykyjä laajemmalla matalalla taajuusalueella sekä kasvattaa lähetystehoa merkittävästi.

Häirintäsäiliön koelennot on käynnistetty noin kaksi vuotta sitten, jonka lisäksi sen kykyjä on kokeiltu suljetussa tilassa.

LADM_saabToinen merkittävä elso-kyky on kesällä 2020 julkistettu LADM-häirintäohjus (Lightweight Air-launched Decoy Missile).

LADMin elso-järjestelmä on kehitetty Tampereella Saabin teknologiakeskuksessa ja tämä hyötykuorma integroidaan MBDA:n SPEAR-ohjukseen. Se voi käyttää samaa laukaisujärjestelmää muiden SPEAR-ohjusten kanssa. Kyseessä ei siis ole SPEAR EW -ohjus vaan kokonaan oma järjestelmä, joka on integroitu Gripen E/F -hävittäjien elektronisen sodankäynnin järjestelmiin.

Saab_EW_capabilitiesHäirintäohjuksella voidaan suorittaa joustavasti taktista vastapuolen häirintää sekä luoda valemaaleja vastustajan ilmapuolustukselle. LADM-häirintäohjus on osin autonominen ja silti laukaisun jälkeen edelleen ohjattava, joten se saadaan pysymään myös ilmatilassa halutulla alueella.

Ohjuksessa on myös räjähdekuorma, joka tuhoaa ennen lennon päättymistä ainakin sen kuljettamat elso-järjestelmät. Saab ei kommentoi voitaisiinko häirintäohjus lisäksi ohjata tuhoamaan joku pintamaali. LADMin Saab kertoo olevan valmis hyvissä ajoin ennen vuotta 2030.

Sekä EAJP että LADM ovat molemmat integroitu saumattomasti Gripenin kiinteään elso-järjestelmään. Saab painottaakin, että kaikki 64 hävittäjää ovat merkittäviä elektronisen sodankäynnin resursseja eikä lisäjärjestelmille ole tarvetta.

Saabin mukaan Gripen tarjoaa merkittävän edun, koska hävittäjän sensorit ja järjestelmät ovat parempia kuin vastapuolella. Esimerkiksi IRST (Infrared Search and Track), elektronisesti keilaava AESA-tutka ja elso-järjestelmät on alusta pitäen integroitu toimimaan keskenään, joka mahdollistaa lentäjälle suunnitellun käyttöliittymän avulla nopean päätöksenteon.

Kehittyneet tietovuojärjestelmät jakavat mm. hävittäjien asekuorman, polttoaineemäärän sekä sensoreiden havainnot toisille koneille. Tämän informaation jakaminen mahdollistaa taktisen päätöksenteon ja oikeat toimet vastapuolen lyömiseksi.


 Toimintakyky säilyy GPS-häirinnästä huolimatta

Magnus_GESaab avasi tarjoustaan vapun tiedotustilaisuudessa jälleen uudella suorituskyvyllä, joka mahdollistaa operaatiot myös toimintaympäristössä jossa GPS-signaalia häiritään, huijataan tai sitä ei ole saatavilla lainkaan. Kampanjajohtaja Magnus Skogbergin mukaan kyseinen ominaisuus tekee Saabin tarjouksesta erityisen.

 GPS-signaalia on vaikeampaa häiritä suurilla lentokorkeuksilla, kun käytössä on useamman paikannussatelliitin signaali. Matalalle lennettäessä, käytössä on usein vain muutamia satelliitteja, joten signaalien häirinnällä on suurempi vaikutus. Usein erilaisilla tehtävillä käytetään juuri matalia lentokorkeuksia heikomman havaittavuuden takia.

Normaaliolosuhteissa Gripen -hävittäjä navigoi muiden tavoin GPS:n ja Inertian avulla. Taustalla toimii kolmen järjestelmän yhtenäinen kokonaisuus, joka tarkentaa erilaisten algoritmien avulla päänavigaatiojärjestelmän tietoja. Häiriötilanteessa varajärjestelmä takaa navigointikyvyn toiminta-alueella. Tarvittaessa nämä kolme järjestelmää toimivat myös yksittäin.

GripenE_ilmassa Ensimmäinen varajärjestelmäkokonaisuus hyödyntää tutkan mittaama korkeustietoa, jota verrataan koneen järjestelmissä olevaan maastotietokantaan. Tutkalla ei tarvitse keilata maastoa aktiivisesti vaan satunnainen lähete riittää, jolloin vastapuoli ei saa havaittua hävittäjää.

Toinen järjestelmä vertaa nopeutta ja suhteellista siirtymää pikselien seurannan avulla optisten sensoreiden keräämään kuvamateriaaliin.

Kolmas järjestelmä perustuu laajaan satelliittikuvatietokantaan ja 3D-mallinnettuun maastotietokantaan, johon verrataan hävittäjän optisten sensoreiden tekemiä maastohavaintoja. Paikkatieto saadaan päivitettyä nopeallakin maastohavainnolla pilvien lomasta, joten sääolosuhteiden vaikutus on Saabin mukaan vähäinen varajärjestelmän toimintaan.

3d_MAXARSaabilla on pitkä vuosikymmenten mittainen kokemus kuvankartoituksesta ja siihen liittyvistä algoritmeista.

Käytettävä malli perustuu Saabilta lähtöisin olevaan paikkatietojen ja ohjelmistojen toimittaja Vriconin luomaan maailmanlaajuisen korkeusmallinnettuun 3D-maastotietokarttaan. Se on suunnattu puolustus- ja tiedustelumarkkinoille. Saab kauppasi Vricon-omistuksensa Maxarille, jonka kanssa on solmittu yhteistyösopimus tuotekehityksestä ja tietokannan käytöstä.

 

Koelennoilta toimituksiin – tavoitteena satojen hävittäjien myynti

Saab_GR3910_1Gripen E-hävittäjän koelento-ohjelma etenee valmistajan mukaan vauhdilla. Koelentoryhmän käytössä on kahdeksan Gripen E -hävittäjää kolmessa eri tukikohdassa, joista kaksi on Ruotsissa ja yksi Brasiliassa.

Nykyisin koelentokoneissa on jo ohjelmistot, jotka sisältävät lähes kaikki hävittäjään suunnitellut toiminnallisuudet. Tällaisella versiolla on lennetty jo muutamien viikkojen ajan. Samaa versiota on myös esitelty asiakkaalle.

Saab on toimittanut jo ensimmäiset uudet Gripenit Brasilian ja Ruotsin ilmavoimille. Seuraavien toimitusten on määrä tapahtua myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Tämänhetkisen aikataulun mukaan Gripen E -hävittäjän odotetaan saavan sotilaspuolen tyyppihyväksynnän alkuvuodesta 2022. Saabin tavoitteena on myydä 300-450 uutta Gripeniä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusi Gripen on tällä hetkellä ehdolla ainakin Kanadalle FFCP (Future Fighter Capability Project) -hankkeessa. Kanadan kaksi muuta vaihtoehtoa ovat Boeingin Super Hornet ja Lockheed Martinin F-35 eli kisavastustajat ovat niiltä osin samat kuin Suomessakin.

GE_1Tällä hetkellä Saabilla on 60 Gripen E -hävittäjän tilaus Ruotsilta sekä 28 Gripen E:n ja kahdeksan Gripen F -koneen tilaus Brasilialta. Ensimmäisen kaksipaikkaisen Gripen F -hävittäjän kokoonpanon on määrä alkaa vuoden 2021 aikana ja ensilento on aikataulutettu vuodelle 2023.

Lisäksi Saab on myynyt viisi GlobalEye-monitoimivalvontakonetta Yhdistyneille Arabiemiirikunnille, joista kolme on jo toimitettu asiakkaalle.

Saab_GR3910_3Saabin Suomen HX-hankkeen kampanjajohtaja Magnus Skogbergin mukaan Gripenin ja GlobalEyen valinta johtaisi minimaalisiin inframuutoksiin ja käyttöönotto olisi sujuvaa.

Skogbergin mukaan hankinta toisi tarvittavan kokonaiskapasiteetin Suomelle ilman ylimääräisiä kustannuksia vaativia lisähankintoja. Myös aseistusta on oikea määrä eikä vain alustava paketti. Kyseessä olisi hänen mukaansa myös enemmän tai vähemmän sota-ajan reservi. Myös käyttäkustannusten Saab toteaa mahtuvan annettuun raamiin selvällä marginaalilla.


Puolustusministeriö ohjeisti valmistajia tarkasti

Suomen puolustusministeriö ohjeisti hävittäjävalmistajat tarkasti jo BAFO-tarjouspyynnössä siltä osin mitä kaikkea ne saavat lopullisesta tarjouksestaan julkisuuteen kertoa. Toistaiseksi vain Saab vaikuttaa hyödyntäneen tai ymmärtäneen annetun kirjallisen ohjeistuksen. Boeing korjasi tilannetta omalta osaltaan antamiensa haastattelujen jälkeen ja julkisti pääjärjestelmän osalta tarjottavat konemäärät.

defmin_entrance_1Pelkkä lukumäärä ei kuitenkaan kerro koko järjestelmän suorituskykyä ja sen kehityspotentiaalia tulevien vuosikymmenten osalta.

Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaan valmistajat voivat avata tarjouksiaan julkisuuteen ainoastaan tietyiltä osin. Esimerkiksi tarjottavat pää- ja alijärjestelmät, joita edustavat erilaiset lentokoneet voidaan julkistaa myös lukumäärän osalta.

Sen sijaan operatiivista konseptia, tarjottujen asejärjestelmien määrää, hinnoittelua, huoltotoimia tai koulutusjärjestelmien määrää ei saa julkistaa. Teollisen yhteistyön ja suunnitelmien osalta tarjousta voi myös avata, mutta tarkkojen hankkeiden ja yritysten nimeäminen on rajoitettu.

Ohjenuoraksi Suomen puolustusministeriö on antanut Yhdysvaltain kongressin hyväksymän tason yksityiskohtien osalta eli julkistaminen olisi mahdollista samalla tasolla kuin FMS-kauppojen hyväksynnät on tehty Boeingin ja Lockheed Martinin osalta lokakuussa 2020. MH

Lue myös: