Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen nosti Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen työpaikka-alueen avuntarpeen tiukasti pöydälle. Tilanne on vakava ja valtion on kaupunginjohtajan mukaan tultava nyt apuun. Lentoliikennetoimialan ja Aviapoliksen merkitys ovat elintärkeitä Suomen saavutettavuudelle.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen nosti esiin päivän vakavan yt-uutisen, jonka mukaan Finnair irtisanoo noin 700 työntekijää. Näistä 600 työpaikkaa on Suomessa. Samaan aikaan maapalveluyhtiö Swissport Finland neuvottelee 700 henkilön irtisanomisista. Kyseessä ovat Suomen suurimmat irtisanomiset tällä hetkellä. Elinvoimainen lentokenttäalue kytkee Suomen globaaliin talouteen. Matkailu on ollut yksi nopeimmin kasvavia elinkeinoja maailmassa.

“Tilanne on vakava ja Vantaa tarvitsee tukea. Nyt valtion on tultava apuun. Lentokenttäalueen jatkuvuus on turvattava. Pahimmassa tapauksessa tämä on vasta alkua, jos mitään ei tehdä”, sanoi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen tiistain 20. lokakuuta mediainfossa.

Kansainvälisen kilpailun kiristyessä monet maat investoivat valtavasti lentokenttäalueiden kilpailukykyyn sekä kilpailukyvyn varmistamiseen. Lentokenttäalueet nähdään ovina kansantalouksien kansainvälistymiseen.

“Lentoliikennetoimialan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen merkitys on elintärkeä koko Suomen kansantaloudelle ja kansainväliselle saavutettavuudelle”, totesi Viljanen.

Lentoliikenne työllistää Suomessa nyt yli 100 000 ihmistä ja Vantaan Aviapoliksen työpaikka-alue on maan toiseksi suurin. Se tuottaa arviolta noin neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on noin 20 000 työpaikkaa. Aviapoliksessa työpaikkoja on noin 40000.

 “Yli 10 000 työpaikkaa on nyt uhan alla. Mittakaava on Suomessa massiivinen ja elvytystarve on suuri”, sanoi Viljanen.

“Lentokenttäalueella ei ole suuri merkitys ainoastaan Vantaalle vaan koko Uudellemaalle. Lentoliikenteen raju väheneminen on johtanut työpaikkojen  vähennyksien lisäksi myös investointien karsimiseen Uudella maalla”, avasi Viljanen vaikutuksia koko Uudenmaan osalta.

“On arvioitu, että kansainvälinen lentoliikenne ei palaisi ennalleen ennen vuotta 2024. Se olisi kauhukuva koko Suomelle. Lentokentän ja Aviapoliksen alueen elvyttämistä on nopeutettava. Elvytystarve on suuri. On tärkeää suojella ihmisiä sairauksilta, mutta myös ihmisten työpaikat on turvattava”, jatkoi Viljanen.

“Helsinki-Vantaa voi menettää asemansa Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä ja Finnair voi joutua karsimaan lentoslottejaan”, kertoi Viljanen uhkakuvista.

Vantaa tekee kaupunginjohtaja Viljasen mukaan kaikkensa tukeakseen Finnairia. Erilaisia yhteishankkeita Vantaa on käynnistänyt jo syyskuussa TE-toimiston, Yritysvantaan, koulujen sekä vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa.

Koronaviruksen leviämisen kaupunginjohtaja Viljanen toteaa tällä hetkellä olevan kotoperäistä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kovasti julkisuutta saaneet ns. koronakoirat ovat 23. syyskuuta ja 16. lokakuuta välisenä aikana haistelleet Covid-19 -näytteitä 1791 matkustajalta. Näistä positiivisia oli vain 11 kappaletta.

Elokuun alun ja 11. lokakuuta välisenä aikana Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli otettu yhteensä 19 000 koronavirustestiä. Niistä positiivisia oli 106 kappaletta eli vain noin 0,9 prosenttia. Samassa ajassa Vantaalaisilta on otettu noin 41000 näytettä. Vantaalla on Covid-19 -tartuntoja tänä vuonna 1407 ja menehtyneitä 46. Kesälomakauden jälkeen on menehtynyt yksi henkilö.

 Lue myös: