Suomen ilmatilassa oli vuonna 2011 yhteensä lähes 33000 ylilentoa. Ylilennot ovat lisääntyneet tasaisesti jo kymmenen vuotta keskimäärin lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Ylilentävän liikenteen kasvuun vaikuttaa lentoyhtiöiden tarve tehostaa lentoreittejään esimerkiksi polttoainekustannusten nousun sekä kiristyvän kilpailun johdosta. Suomen ilmatila sopii hyvin ylilennoille Suomen suotuisan maatieteellisen sijainnin sekä ilmatilan mahdollistamien lyhyiden ja suorien lentoreittien ansiosta. Suomen ilmatilassa on myös hyvin tilaa ylilennoille. Finavian Tampereella sijaitseva aluelennonjohto koordinoi Suomen ylilentoja. Finavian lennonvarmistuspalveluiden kustannustehokkuus ja turvallisuus tekevät Suomen ilmatilasta houkuttelevan kansainvälisille lentoyhtiöille. Lentoreittien suunnittelussa huomioidaankin entistä enemmän lentojen sujuvuuden ja reittien kustannustehokkuuden merkitys ylilennoille. Finavia perii lentoyhtiöiltä ylilennoista palvelumaksun, joten ylilentojen määrän kasvu tukee myös suomalaisen lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja lentolippujen kuluttajahintojen maltillista kehittymistä. Ylilennot muodostavat noin neljänneksen Finavian ylläpitämän Suomen lennonvarmistusjärjestelmän tuotoista. Kuluvana vuonna ylilennoista syntyy Finavialle noin 15 miljoonan euron liikevaihto. Vuonna 2011 ylilennoista 24 prosenttia oli Aasiasta EU:n alueelle suuntautuvia lentoja. EU:sta Aasian suuntautuvat lennot muodostivat puolestaan 19 prosenttia ylilennoista. EU:sta Aasian suuntautuvat ylilennot ovat myös kasvaneet vuodesta 2010 voimakkaimmin. Euroopan sisäisten ylilentojen osuus kaikista ylilennoista oli 38 prosenttia. Eniten Finavian johtamia ylilentoja oli vuonna 2011 Japani-Saksa-reitillä (yli 1700 ylilentoa). Ylilentoreiteillä Venäjältä Yhdysvaltoihin sekä Ranskasta Japaniin oli kummallakin yli 1400 ylilentoa.
|
|||
