Suomen kotimaanlentokenttien ostoliikenteen mahdollinen jatko on tarkastelussa syksyn 2023 budjettiriihessä. Ensisijaisesti tavoitteena on kehittää lentoliikenneyhteyksiä markkinaehtoisesti, mutta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa edelleen ostoliikenteellä, johon valtio osallistuisi osittain. Nykyisin ostoliikennettä suorittaa viidelle maakuntakentälle Finnair sopimuskaudella joka yltää huhtikuulle 2024.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan lentoliikenteen kehittymistä edistetään, jotta koko Suomi olisi saavutettavissa kolmessa tunnissa Helsingistä. Hallitusohjelman mukaan Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään.

Suomen sisäistä lentoliikennettä kehitetään ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta huoltovarmuuden, viennin ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet turvataan tarvittaessa ostopalveluliikenteellä. Asiaa on määrä tarkastella syksyn 2023 budjettiriihessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 5. syyskuuta 2023 muistion lentoliikenteen ostoista ja julkisista palveluvelvoitteista. Se tarjoaa tietoa lentoliikenteen ostoista sekä yhteyksien vaikutuksista ja tulevaisuudennäkymistä budjettiriihen päätöksenteon tueksi.

Muistiossa on käsitelty muun muassa ostettujen lentoyhteyksien tilannetta ja matkustajamäärien kehitystä, saavutettavuutta ja vaihtoehtoisten yhteyksien tilannetta, sääntelyä, arvioita markkinaehtoisen liikenteen mahdollisuuksista sekä arvioitu mahdollisten ostojen vaatimia määrärahoja.

Hallituksen budjettineuvottelut eli budjettiriihi pidetään 19.–20. syyskuuta. Hallitusohjelman mukaan maakuntiin suuntautuvan lentoliikenteen ostamista käsitellään budjettiriihessä.


Lentoliikenteen ostojen taustalla alun perin koronapandemia

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 24. elokuuta 2020 työryhmän arvioimaan viiden maakuntakentän eli Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisen lentoliikenteen tarvetta.

Markkinaehtoinen lentoliikenne oli loppunut ja Covid-19-pandemian aikana lentoliikenteen toimintaedellytykset olivat muutenkin heikentyneet. Työryhmä esitti, että lentoliikennettä viideltä maakuntakentältä tuettaisiin lyhyellä kuuden kuukauden siirtymäajalla. Yhteyksien tukemista on sittemmin jatkettu erillisillä päätöksillä.

Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lentoasemien ja Helsinki-Vantaan välisiä lentoja on tuettu vuosina 2021-2023 yhteensä yli 42 miljoonalla eurolla. Tukien perusteena on koronan jälkeen ollut erityisesti alueiden saavutettavuus ja elinkeinoelämän tarpeet.

Nykyinen tukikausi, jonka aikana lento-operaattorina toimii Finnairin osaomistusyhtiö Norra sekä tarvittaessa DAT jatkuu 28. huhtikuuta 2024 saakka. Päätökset ostettavien yhteyksien jatkosta tulee tehdä riihessä, jotta mahdolliset kilpailutukset ehditään järjestää.

Mikäli valtio rahoittaa lentoyhteyksiä tulevaisuudessa, hankintojen yhtenäinen rahoitusmalli mahdollistaisi alueiden tasapuolisen kohtelun. Selvityksen mukaan valtio voisi siirtymäajan jälkeen esimerkiksi osallistua 50 % panostuksella työmatkaliikennettä tukevaan, enintään 10 edestakaista lentoa viikossa mahdollistavaan liikenteeseen. Mahdollisesti tämän ylittävän palvelutason alue maksaisi täysimääräisesti.

Malli olisi lähellä nykyistä Savonlinnan lentoliikenteen ostojen mallia. Kaupungin osallistuminen rahoitukseen vaatisi kaupungin oman päätöksen osallistua rahoitukseen.

"Suomen talous on saatava kuntoon. Siksi on tarpeen arvioida myös lentoliikenteen tukia huoltovarmuuden, matkailun ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Eri alueita tulee myös kohdella tasavertaisesti", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut Liikenne12-suunnitelman päivityksen tietopohjaksi myös selvityksen lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista Suomessa. Selvitys julkaistaan vuoden 2023 aikana.

Lue myös: