STUKin säteilyaltistuksen seurannassa oli viime vuonna noin 3650 suomalaisten lentoyhtiöiden ohjaamo- ja matkustamotyöntekijää. Työntekijöitä oli lähes saman verran kuin edellisvuonna, mutta työntekijöille aiheutunut yhteenlaskettu säteilyannos oli noin viidenneksen suurempi.
Lentohenkilöstö altistuu avaruudesta tulevalle säteilylle. Esimerkiksi lennolla Helsingistä Kanariansaarille ihminen saa suurin piirtein samankokoisen säteilyannoksen kuin tavallisesta keuhkoröntgenkuvasta. Sama annos kertyy normaalista taustasäteilystä maan pinnalla noin kolmessa päivässä. ”Lennon aikana saatu annos ei kuitenkaan ole aina sama vaan vaihtelee riippuen lentoajasta ja -korkeudesta sekä lentoreitistä ja auringon aktiivisuudesta”, kertoo tarkastaja Riina Alén Säteilyturvakeskuksesta. Suomessa Finnair työllistää yli 80 prosenttia säteilyaltistuksen seurannassa olevista lentotyöntekijöistä. Siihen, että viime vuonna lentohenkilöstön yhteenlaskettu annos oli suurempi kuin edellisinä vuosina, vaikuttaa Finnairilta saatujen tietojen mukaan lentomäärien kasvu.
Finnairilla on laivastossaan uusia Airbus A350-900 -koneita. Polttoainetehokkailla koneilla lennetään aiempaa korkeammalla ja lisäksi kyseinen konetyyppi kykenee jo alkumatkasta suurempaan lentokorkeuteen kuin Finnairin A330-300 -laajarunkolaivasto. ”STUK valvoo suomalaisia lentoyhtiöitä. Yhtiöillä on menettelytavat työntekijöiden säteilyaltistuksen määrittämiseksi ja seuraamiseksi ja työvuoroja ja -reittejä suunniteltaessa pidetään huoli, etteivät henkilöstön annokset pääse ylittämään altistusrajoja”, summaa Alén. STUK rekisteröi viime vuonna yhteensä 14 603 työntekijän säteilyannostiedot. Luonnonsäteilylle – radonille ja avaruussäteilylle – altistuneiden lisäksi seurannassa ja varsinaisessa annostarkkailussa oli vajaa 11 000 säteilytyöntekijää. He toimivat ydinenergian käytössä, terveydenhuollossa, teollisuudessa, tutkimuksessa, eläinlääkinnässä ja radioaktiivisten aineiden valmistuksessa. Yhdenkään työntekijän säteilyannos ei ylittänyt työntekijöiden annosrajoja.
|
|||
