VTT:n mukaan hiilidioksiditalous olisi merkittävä mahdollisuus Suomen metsäsektorille ja kansantaloudelle, sillä käytettävissä on merkittävästi hyödyntämätöntä raaka-ainevirtaa eli bioperäistä hiilidioksidia. Uusiutuvan vedyn avulla siitä voitaisiin valmistaa myös lentopolttoainetta eli e-kerosiinia.

VTT ja Luke (Luonnonvarakeskus) arvioivat tuoreessa keskustelunavauksessaan ”Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille”, millaisia taloudellisia vaikutuksia metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisi olla Suomelle vuoteen 2040 mennessä.

”Hiilidioksiditalous olisi yksi keino parantaa metsäsektorin resurssitehokkuutta ja kasvattaa sen tuottamaa arvonlisää lisäämättä hakkuumääriä”, sanoi Luken Biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.

”Hiilidioksiditalouteen siirtyminen tarkoittaisi metsäteollisuuden tuottaman bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämistä joko raaka-aineena jatkojalostukseen tai sen varastointia maaperään tai pysyviksi hiiltä sitoviksi tuotteiksi”, jatkoi VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto.

Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäyttö ja jatkojalostus uusiutuvan vedyn kanssa tuotteiksi, kuten lentopolttoaineiksi, voisi skenaariotarkastelujen mukaan kasvattaa Suomen kansantalouden arvonlisää 2,6 miljardilla eurolla. Tuotannon voittomarginaalin kasvaessa arvonlisä voisi kasvaa peräti 8,6 miljardiin euroon.

Lentoliikenteen käyttöön jalostettavien sähköpolttoaineiden osalta markkinan odotetaan aukeavan tulevina vuosikymmeninä EU:ssa johtuen regulaatioiden ohjausvaikutuksesta. Suurenbioperäisen hiilidioksidin tuotannon ansiosta Suomesta voisi tulla merkittävä
e-kerosiinin viejä.

Suomella on hyvät edellytykset nousta hiilidioksiditalouden suurvallaksi, koska metsäteollisuudesta olisi saatavilla paljon bioperäistä hiilidioksidia ja tulevaisuudessa Suomessa tuotettaneen myös yhä enemmän uusiutuvaa vetyä. Lisäksi EU-sääntely ohjaa vahvasti muun muassa bioperäisten ja bioperäisestä hiilidioksidista valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä ja teollisuudessa, mikä takaa tuotteiden kysynnän.

Bioperäistä hiilidioksidia varastoimalla voitaisiin skenaariotarkastelun perusteella puolestaan saada 1,5 miljardia euroa kansantalouden arvonlisää. Varastoinnista saatavan korvauksen noustessa arvonlisä voisi kasvaa jopa 3,6 miljardiin euroon.

ReFuel EU määrittää kysyntää - edessä miljardien investointitarve

Hiilidioksidista ja uusiutuvasta vedystä tuotetuilla polttoaineilla on roolinsa EU:ssa liikenteen ja teollisuuden päästövähennystavoitteissa, erityisesti meri- ja lentoliikenteessä.

Uudet teknologiat ovat vielä tällä hetkellä kalliita, osin kehitys-aiheessa ja energiaintensiivisiä. Tulevien vuosien haasteena on saada näistä teknologisesti kypsiä ja taloudellisesti houkuttelevia investointikohteita.

VTT:n ja Luken mukaan kehitystyöhön tarvitaan sekä sääntelyn ohjaavaa vaikutusta että investointeja. Skenaariolaskelmien mukaan investointien tarve nousisi jopa 36 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä.

Vedyllä on arvioitu olevan merkittävä rooli EU:n liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi lentoliikenteessä ReFuel EU Aviation -regulaatio määrittelee, että 35 % lentoliikenteen polttoainetarpeesta tulisi kattaa vihreästä vedystä ja bioperäisistä lähteistä tai ilmasta kaapatusta hiilidioksidista valmistetuista ns. RFNBO-polttoaineilla (renewable fuels of non-biological origin) vuoteen 2050 mennessä.

Säädöksen mukaan sähköpolttoaineiden osuus EU:n lentoliikenteessä tulisi olla 2035 5 % kasvaen 35 %:iin vuoteen 2050. Tämä tarkoittaa lähes 15 Mt vuodessa sähköpolttoainemarkkinaa EU:ssa 2050 mennessä.

Suomella ei ole omaa vetystrategiaa, vaan vety sisältyy ilmasto- ja energiastrategioihin.

VTT:n raportti: Päästäjästä tuottajaksi – Hiilidioksiditaloudella arvonlisää Suomen metsäsektorille