Kansa äänesti Sveitsissä Zürichin Klotenin lentoaseman kahden kiitotien pidennyksen puolesta. Kaikkiaan noin 260 miljoonan euron hankkeella mahdollistetaan kiitoteiden käyttöä aiempaa laajemmin myös laajarunkokoneille sekä kohennetaan lentoturvallisuutta ja operaatioiden joustavuutta.

Zürichin lentoasemalla on kolme kiitotietä, jotka ovat olleet käytöstä nykyisin menetelmin vuodesta 1976 lähtien. Zürichin kiitoteiden liian lyhyet pituudet ovat johtaneet merkittävään määrään kiitotievaihtoja päivän aikana, joka on ainutlaatuista koko Euroopassa.

Vuonna 2017 asiaan lähdettiin hakemaan muutosta tavoitellen parannuksia lentoturvallisuuteen. Hankkeen taustalla on vuonna 2011 sattunut vaaratilanne, jossa kaksi Swissin Airbus A320 -konetta oli törmätä lähtökiidossa suorittaessaan risteäviltä kiitoteiltä. Taustalla on myös meluvalitukset lentokentän pohjoispuolella sijaitsevilta saksalaisalueilta. Muutosten jälkeen melun odotetaan vähenevän erityisesti ilta-aikaan.

Sveitsiläiset Zürichin kantonissa saivat 3. maaliskuuta 2024 äänestää kiitotiehankkeesta ja kansa antoi sille tukensa 61,7 prosentilla äänestysprosentin ollessa 57,6 prosenttia.

Hankkeessa kiitotietä 14/32 pidennetään 280 metrillä pohjoispäästä. Tämä tarkoittaisi kiitotien pidentymistä 3300 metristä 3580 metriin, jonka lisäksi loppupäähän rakennetaan myös kääntöpaikka.

Toinen kiitotie eli 10/28 pidennetään puolestaan 400 metrillä sen länsipäästä eli kiitotie olisi jatkossa 2900 metrin pituinen. Sen päähän tulee myös 170 metriä pitkä EMAS-alue (engineered materials arrestor system), jonka on määrä pysäyttää lentokone hätätilanteessa turvallisesti kiitotien jatkeella.

EMAS on kiitotien jatkeelle rakennettu alue, jossa pinnan betonikuori murtuu lentokoneen painosta. Sen seurauksena renkaat uppoavat siihen ja hidastavat lentokoneen nopeuden lopulta pysäyttäen koneen paikalleen.

Muutokset tuovat joustavuutta operaatioihin maassa, mutta myös ilmassa. Nykyisin useat laajarunkokoneet joutuvat käyttämään lentoonlähtöihin kiitotietä 16/34, kun kiitotien 28 pituus ei ole ollut riittävä. 2500 metrinen kiitotie 28 on myös liian lyhyt suurempien koneiden laskeutumista ajatellen erityisesti kiitotien ollessa märkä tai kevyessä takatuulessa.

Laajarunkokoneet voivat jatkossa käyttää pidennettyjä kiitotietä operointiin käytännössä kaikissa olosuhteissa. Kiitoteiden pidennykset lisäävät turvallisuutta, kun aktiivisten kiitoteiden ylitystarpeet vähenevät.

Nykyisin kiitotielle 34 terminaalilta rullaava laajarunkokone on joutunut ylittämään kiitotien 28 kahdesti. Ensimmäisen kerran rullatessaan kiitotien odotuspaikalle ja toisen kerran lähtökiidossa. Jatkossa lentoonlähtöön käytetään kiitotietä 32, jonne rullatessa ei tarvitse ylittää aktiivista kiitotietä. 

Muutos mahdollistaa lisäksi laajarunkokoneiden rullausaikojen lyhentymisen noin 10 minuutilla.

Nykyisin lähtevää liikennettä on lisäksi jouduttu porrastamaan toiselle kiitotielle laskeutuvan liikenteen kanssa mahdollisten ylösvetojen varalta. Tämä on myös aiheuttanut viiveitä operointiin. Zürichissä lentomenetelmien suunnitteluun vaikuttaa merkittävästi myös korkea maasto. Operaatiot yksinkertaistuvat, kun jatkossa kaikki liikenne voi laskeutua kiitotielle 28 ja lähteä kiitotieltä 32. Tavallinen kiitotiekonfiguraatio Zürichissä on nykyisin kiitotie 14 laskeutumisiin ja kiitotie 28 lentoonlähtöihin.

Kyseessä on pitkän aikavälin hanke, joka on aikataulutettu käynnistymään vuonna 2030. Kiitotien 28 pidennyksen osalta hankkeen kustannusarvio on noin 218 miljoonaa euroa ja kiitotien 32 osalta 42 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vastaa lentokenttäyhtiö Flughafen Zürich AG. HK, MH