Ilmavoimat harjoitutti syyskuun viimeisellä viikolla ohjaajiaan maantietukikohtatoimintaan Joutsassa, jossa noin 4,5 kilometrin mittainen varalaskupaikan osuus Valtatiestä 4 varattiin Baana 22 -harjoituksen ja siihen liittyvän lentotoiminnan käyttöön. Joutsalaiset ottivat harjoituksen ilolla vastaan ja Nelostielle perustetun kiitotien varressa oli jopa kansanjuhlan tuntua. Matalalla roikkuneet pilvet kuitenkin vaikuttivat rauhanaikana toteutettuun lentokoulutukseen. Valtatie 4 avattiin tieliikenteen käyttöön etuajassa jo torstai-iltana.

Keski-Suomen ylle Baana 22 -harjoitusta varten luotiin tilapäinen rajoitusalue EFR533 Baana, joka yltää maan pinnalta lentopinnalle 120 saakka. Alueelle saapuvalle Ilmavoimien lentoliikenteelle annetaan normaalia lähestymistutkapalvelua, jonka lisäksi maantietukikohdassa oli käytössä oma lähilennonjohto, joka toimi Nelostielle perustetun kahden kilometrin mittaisen kiitotien 16/34 varrella.

Maantietukikohtainfraan kuului GPS-pohjainen RNP-epätarkkuuslähestymismenetelmä, jonka LNAV-minimi mahdollisti 120 metrin minimilaskeutumiskorkeuden ja toiminnan vielä 1500 metrin näkyvyysolosuhteissa. Normaaleissa tukikohtaolosuhteissa hävittäjäkalustolla voidaan käyttää 60 metrin ratkaisukorkeutta ja näkyvyysvaatimus on 700 metriä.

Harjoituspäivät oli jaettu 30 minuutin mittaisiin harjoitusaikoihin, jolloin pääsääntöisesti kaksi konetta saapui kerrallaan maantietukikohtaan lentäen noin viisi läpilaskua. Tämä mahdollisti tehokkuuden, sillä ilmassa ei tullut turhia odotuksia.

Matalalla roikkuneet pilvet ja osin sumuinen sää kuitenkin venyttivät aikatauluja. Laskukierrokset ovat mittarilento-olosuhteissa näkölentosääolosuhteita pidemmät ja osittain läpilaskuja ei saatu tehtyä. Säähaasteet koskettavat lähinnä rauhanaikaista harjoitustoimintaa.

Tarvittavat lennot on Ilmavoimien mukaan ainakin pääsääntöisesti saatu suoritettua, kun aikataulua on venytetty alkuperäisen varasuunnitelman mukaisesti kohti ilta-aikoja. Säätila rajoitti toimintaa osittain. Torstaina eli viimeisenä lentopäivänä Joutsassa oli heikkoa vesisadetta pilvien ollessa noin 700-800 jalan korkeudessa näkyvyyden säilyessä hyvänä. Sää ei vaikuttanut torstain lentotoimintaan vaikka lentomäärä jäi arviolta noin puoleen alkuperäisestä tavoitteesta. Lentotoiminta Baanalla päättyi torstaina 29. syyskuuta noin kello 14.35.

Harjoituksen ensimmäisinä päivinä maanantaina ja tiistaina Joutsan maantietukikohdassa oli molempina päivinä eversti Mäntylän mukaan noin 150 operaatiota, keskiviikkona ja torstaina määrät olivat suunnitelmien mukaan 100 operaatiota per päivä. Yksi läpilasku lasketaan kahdeksi operaatioksi joten tavoitteena on ollut jopa noin 500 operaatiota vajaan viikon aikana Joutsan maantietukikohdassa.

Baana 22 -harjoituksen tavoitteena oli suorittaa lentokoulutusohjelman mukaisia laskeutumisia ja lentoonlähtöjä maantietukikohtaan osana ilmavoimien lentäjien normaalia koulutusta. Tukeutumista kotitukikohtien ulkopuolelle harjoitellaan säännöllisesti ja se mahdollistaa kaluston nopean hajauttamisen eri puolille Suomea.

”Hajauttamalla suojaudutaan. Olemme kuitenkin Venäjän naapurissa ja sen kaltaisen ohjusuhan alla mitä Ukrainassakin on nähty. Meillä on riittävästi hajautuspaikkoja ja niissä kyetään liikkumaan sekä toimimaan tehokkaasti. Liikkeellä haetaan suojaa ja hyvien johtamisjärjestelmien avulla pääsemme keskitettyyn torjuntaan ja keskitettyyn voimankäyttöön”, sanoi Ilmasotakoulun johtaja sekä Baana 22 -harjoituksen johtaja eversti Vesa Mäntylä.

Ilmavoimilla on käytettävissä lentokenttäverkoston lisäksi merkittävä määrä maantietukikohtia ympäri Suomea. Kaikki varalaskupaikat ovat nopeasti käyttöönotettavissa, sillä tarvittavat harvennushakkuut ja päällystystyöt voidaan toteuttaa päivässä tai kahdessa. Nykyiset varalaskupaikat soveltuvat hyvin myös tulevalle F-35A -hävittäjäkalustolle.

Toiminnan käynnistäminen varalaskupaikalla vaatii joka tapauksessa joitain valmisteluja ja niitä voidaan toteuttaa eri puolilla maata samanaikaisesti. Ilmavoimien saapuessa paikalle ja kytkiessä laitteet käyttökuntoon saadaan tukikohta avattua. Joutsassa tämä käyttöönotto sujui noin 12 tunnissa.

Valmiutta maantietukikohtien käyttöönottoon koko maan alueella ylläpidetään vuosittain järjestettävillä Baana-harjoituksilla. Niiden järjestelyvastuu kiertää vuosittain ilmavoimien joukko-osastojen välillä. Baana 22 -harjoituksen järjestäjänä toimi Ilmasotakoulu, jonka vastuualueen maantietukikohtiin Joutsakin kuuluu.

Joutsan varalaskupaikka otettiin nyt käyttöön, sillä edellisestä siellä järjestetystä harjoituksesta oli kulunut aikaa jo erittäin kauan. Edellisen kerran Joutsan varalaskupaikka on ollut ilmavoimien harjoituspaikkana tiettävästi vuonna 1978.

Maantietukikohtien käyttöönotot tehdään joustavasti eli toimintaa skaalataan tarpeen mukaan. Joutsassa paikalla oli erittäin pieni joukko, kun harjoitukseen osallistui reilut 100 henkilöä. Operointiin liittyen Joutsan tukikohdassa voisi olla jopa 1000 henkilöä. Määrä riippuu mahdollisista vallitsevista uhkakuvista ja harjoitusten tarpeista.

”Maassa toimivan henkilöstön tavoitteena on luoda turvalliset ja tehokkaat puitteet ilmatilassa lentäville lentokoneille läpilaskuja varten. Ohjaajien osalta tavoite on saada maantietukikohtakelpuutukset voimaan. Ensimmäisen kerran hävittäjäohjaajat käyvät Hornet-kalustolla maantietukikohdassa opettajan kanssa kertaalleen päivällä sekä yöllä, jonka jälkeen he voivat lentää yksipaikkaisella Hornetilla mihin tahansa maantietukikohtaan. Vastaavasti kuljetuskonekalustolla lennetään ensimmäiset lennot lennonopettajien kanssa”, sanoi eversti Mäntylä.

Kaikkiaan kertaavia ohjaajia Baana 22 -harjoituksessa oli eversti Mäntylän mukaan noin 40-50 ja koulutusikäluokassa uusia ohjaajia oli noin 15 henkilöä. Lapin lennoston hävittäjäohjaajat olivat saapuneet Rissalaan, josta käsin he lensivät Horneteilla Joutsan maantietukikohtaan.

Ilmavoimien yhteistyökumppanit suorittivat Joutsan varalaskupaikalla merkittäviä kunnostustöitä ennen harjoitusta. Destia huolehti tien ylläpitotoimista, joka tarkoitti Joutsassa valtatien osittaista pinnoitusta. Tie oli muutenkin urautunut eli aivan täysin ilmavoimien tarpeisiin korjaustoimia ei tehty. Tietyt kaistat paikattiin, jonka lisäksi varmistettiin ettei pinnasta lähde irtokiviä.

Destia vastasi lisäksi hakkuista ja harvennuksista. Puiden kaataminen ja pensaikon poisto tehtiin kiitotien reuna-alueilta reunaesteiden poistamiseksi ilmavoimien ohjeistuksen mukaisesti. Reuna-alueilla oli nähtävissä useita halkaisijaltaan 40-50 senttimetrisiä vastakaadettujen puiden kantoja. Pitkä harjoitustauko Joutsassa oli siis nähtävissä maastossa.

Kokonaisuudessaan 4,5 kilometrin pituiselle alueelle Valtatiellä 4 muodostettiin kahden kilometrin mittainen kiitotie, joka sisälsi PAPI-liukukulmavalot (Precision Approach Path Indicators) sekä kiitotien reunavalot. Leveyttä kiitotiellä oli 20 metriä ja sen reunoilla oli lisäksi vielä molemmilla puolilla noin 5 metriä leveä sora-alue. Tämän ulkopuolella oli molemmilla puolilla vielä noin 7-8 metriä leveä oja-alue. Kokonaisuudessaan lentoliikenteen käyttöön varatun alueen eli aukon leveys oli noin 45 metriä.

Joutsan tukikohtainfraan ei kuulu pysäytysvaijeria, sillä paikalla ei ole anturoita, joihin vaijeri asennettaisiin. Tällaista infraa ei todennäkäköisesti enää ole tulossakaan, sillä hävittäjäkalusto on vaihtumassa. Tulevaisuudessa tukikohtia käyttävät uudet Lockheed Martin F-35A -hävittäjät, joissa käytetään tarvittaessa jarruvarjoja.

ELY-keskus sulki Nelostien varalaskupaikan tieliikenteeltä ja ohjasi tieliikenteen kiertoreitille sekä vastasi tiedottamisesta tienkäyttäjien suuntaan. Valtatie 4 suljettiin sunnuntaina 25. syyskuuta kello 20.00, jonka jälkeen suoritettiin tiealueen imurointi- ja lakaisu. Tie saatiin aamuviiteen mennessä turvalliseksi käyttää. Pienet irtokivet voivat aiheuttaa lentokoneiden moottoreille turvallisuusriskejä, joita ei erityisesti rauhan aikana haluta ottaa. Yön aikana toteutettiin myös johtamisjärjestelmäyhteydet sekä asennettiin kiitotien valaistusjärjestelmä.

Tavoitteena oli käynnistää lentotoiminta maanantaiaamuna 26. syyskuuta kello 10. Tästä kuitenkin venyttiin johtoyhteyksien vetämisen tuoman viiveen seurauksena.

Lentotominnan käynnistämisen mahdollistanut koelento suoritettiin kuitenkin hyvin pian jo kello 11.30. Koelennolla varmistettiin valojen toimivuus ja oikea liukukulma kiitotien kosketuskohtaan.

 

Baana 22:ssa maantietukikohdan kiitotien pääkäyttäjinä olivat Hornetit ja Hawkit

Baana 22 -harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 200 henkilöä, joista reserviläisiä oli 70. Joutsassa olevan joukon koko oli 120 henkilöä ja loput 80 henkilöä toimi Tikkakoskella, Rissalassa ja Pirkkalassa. Maantietukikohdan joukkoihin kuuluivat suojausosastot, lennonjohto, lentotekninen henkilöstö, johtamisjärjestelmä, pelastustoimi ja jonkin verran huoltohenkilöstöä.

Baana 22 -harjoituksessa ei ollut tarkoitus tukeutua Joutsan maantietukikohtaan suuremmissa määrin vaan toteuttaa läpilaskuharjoittelua. Tukikohtaan laskeutuneet hävittäjät eivät sammuttaneet harjoituksen aikana moottoreita maantietukikohdassa lainkaan.

Käytössä oli kuumatankkausmenetelmä, jossa Hornet sai polttoainetäydennystä moottoreiden käydessä. Tämän jälkeen hävittäjä saattoi palata nopeasti takaisin taivaalle. Samassa yhteydessä hävittäjä olisi voitu myös aseistaa uudelle tehtävälle.

Harjoitukseen osallistuneet F/A-18 Hornet -hävittäjät operoivat Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta, Hawkit Ilmasotakoulun tukikohdasta Tikkakoskelta ja Pilatus PC-12 NG -kalusto Satakunnan lennoston tukikohdasta Pirkkalasta tai Tikkakoskelta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti harjoituksessa oli määrä olla mukana myös Airbus C-295 M -kuljetuskone sekä Learjet-suihkukonekalustoa. Harjoitusta edeltävällä viikolla selvisi kuitenkin, ettei raivausten myötä saavutettu turvamarginaali ollut riittävä kyseiselle kalustolle. C-295M -koneen siipien kärkiväli on noin 26 metriä. Myös Grob-kalusto jäi pois, sillä koulutusohjelmassa ei ollut tarve tällaiselle lento-ohjelmalle.

”Joutsa on yksi meidän käyttöönotettava tukikohta ja näin saatiin varmuus valmiudesta miten tukikohta saadaan tarvittaessa suuremman harjoitustoiminnnan käyttöön tai poikkeusolotoimintaan. Toiminnan käynnistämisestä on nyt saatu muutamia hyviä havaintoja siitä miten käyttöönottoa voidaan helpottaa. Rajoitteita mitä tuli vastaan oli erityisesti turvamarginaalit, jotka eivät mahdollistaneet koko kaluston käyttöä”, kertoi eversti Mäntylä.

”Tilannekuva tukikohdan rakenteista ja maastosta on oltavat tiedossa, jotta harjoitus osataan suunnitella paremmin. Joutsan tukikohta on erityinen, kun rakenteet eli siviili-infra on lähellä. Yhteistoiminta ja suojaaminen on katsottava yhteistyössä”, jatkoi eversti Mäntylä

Kiinteäsiipisen kaluston lisäksi Joutsassa kävi myös Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan NH90 -helikopteri. Se kuljetti Baana 22 -harjoitukseen delegaation johon kuuluivat mm. Naton Euroopan-joukkojen varakomentaja (Deputy Supreme Allied Commander Europe), kenraali Sir Tim Radford ja Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. 

Kansanjuhlaa kiitotien äärellä

Baanan katselualueella entisen Rametkon hallin edustalle kerääntyi harjoituksen aikana merkittävä määrä yleisöä. Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen kertoi alkuperäisen koko harjoituksen ajalle tehdyn noin tuhannen hengen yleisöarvion jääneen reilusti alakanttiin. Jo kahden ensimmäisen päivän aikana alueella oli vieraillut 2500 ihmistä. Harjoitus on iso asia joutsalaisille ja kunnanjohtaja Nissinen toivottikin ilmavoimat paikalle uudelleen neljän vuoden välein.

Paikalle oli tuotu myös palveluita, sillä Joutsan Kotiseutuyhdistys, Joutsan Pommi, Angesselän Kyläseura ja Mieskonmäen Kyläseura pitävät alueella yhteiskahvilaa. Tarjolla on ainakin lettuja, makkaraa ja kahvia. Myyntipisteet olivat avoinna harjoituksen ajan päivittäin kello 10.00-20.00 ja väkimäärästä riippuen tarvittaessa tätäkin pidempään. Lentotoiminta päättyi päivittäin viimeistään kello 23.30.

”Selvästi suomalaiset, erittäin maanpuolustushenkistä kansaa, ovat avosylin ottaneet harjoitustapahtuman vastaan. Selkeästi henki on hyvä joutsalaisten keskuudessa kuin myös kiertoreitille ohjautuvan liikenteen osalta. Vastaanotto on ollut ymmärtäväinen siitä mitä täällä tehdään”, arvioi eversti Mäntylä.

Yksi merkki joutsalaisten vieraanvaraisuudesta oli se, että harjoituksen mediapäivään mennessä ei ollut tiedossa yhtään tehtyä meluvalitusta. Lentotoimintaa Baana 22 -harjoituksessa oli kuitenkin melko laajasti ja operaatioita suoritettiin kello 10.00 ja 23.30 välisenä aikana.

Joutsan kunta puolestaan toteutti hyvässä yhteisymmärryksessä muut kuntalaisten elämään vaikuttavat muutokset. Kunnalle aiheutui minimaalisesti kuluja ehkä joidenkin tuhansien verran. Näkyvyyttä kesäpaikkana tunnettu Joutsan kunta on saanut monin verroin enemmän.

”Tulovirta on ollut monella tavalla positiivista, mutta pienimuotoista. Kuntalaiset ovat vuokranneet asuntojaan lentokoneita katsomaan saapuneille. Kioskimyyjät hykertelevät tyytyväisyyttään”, sanoi kunnanjohtaja Nissinen.

Rinnakkaistiejärjestelyä tullaan parantamaan – 40 km mittainen kiertoreitti otettiin hyvin vastaan

Tieliikenne siirtyi kiertoreitille Keski-Suomesta Kangasniemen kautta Pohjois-Savon alueelle. ELY-keskus seuraa liikennettä automaattisilla mittauspisteiltä ja tilastoja verrataan harjoitusviikon osalta edeltävään ja seuraavaan viikkoon. Viestiä kiertotiestä oli viety laajasti eteenpäin ELY-keskusten kautta ja myös suoraan logistiikka-alan toimijoille.

Kiertoreittijärjestely olikin otettu hyvin vastaan ja Lentoposti.fin toimittajien saapuessa Joutsaan pääkaupunkiseudulta oli tiellä hyvinkin hiljaista. Toisin oli kiertoreitillä. Lahden ja Jyväskylän väliselle liikenteelle oli suositeltu Päijänteen länsipuolista reittiä Valtateitä 24 ja 9 pitkin. 

Varalaskupaikkaa läheisempi ja lyhyempi poikkitie on sorapintainen ja sen parantaminen olisi pohjatöineen mittava hanke. Raskasta liikennettä ei kyseiselle soratielle voinut ohjata. Sateen pehmentämä reuna kapealla tiellä johti ainakin yhteen suistumiseen, josta selvittiin pienillä vahingoilla.

ELY-keskuksen suunnittelupöydälle onkin tulossa ratkaisunhaku uudelle tielinjaukselle, joka tulisi tukikohdan läheisyyteen. Nelostien varrella on kunnanjohtajan mukaan tapahtunut myös paljon hirvikolareita ja toiveissa ELY-keskukselle on ilmaistu tarve saada riista-aita varalaskupaikan varrelle. Se palvelisi osin myös ilmavoimien operaatioiden turvallisuutta.

Valtatie 4 avattiin tieliikenteelle entistä paremmassa kunnossa tieliikenteen käyttöön etuajassa jo torstaina 29. syyskuuta  kello 18.00.
MH, HK.

Päivitys: korjattu maantietukikohdan leveyttä saatujen videoiden perusteella aiempaan lausuntoon nähden.

Lue myös: