Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Lentokoulu Pirkanmaa yhdistävät insinööri- ja  liikennelentäjänkoulutuksen. Uuden koulutusohjelman odotetaan tuovan lisää liikennettä Mikkelin lentokentälle syksystä 2020 lähtien.

XAMKin ja Lentokoulu Pirkanmaa Oy:n solmiman yhteistyösopimuksen myötä Mikkelissä on mahdollista opiskella sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritutkinto (AMK) sekä liikennelentäjän lupakirja (ATPL) samanaikaisesti. Mikkeli ja XAMK saavat hankkeella merkittävää näkyvyyttä ja nostavat imagoaan.

Toimijoiden mukaan lentokoulutuksen hyväksytyistä opinnoista voidaan 240 opintopisteen insinööritutkintoon sisällyttää pääsääntöisesti 45 opintopistettä. Niiden laajuus riippuu opiskelijan lentokoulutuksen laajuudesta. Lentolupakirjaan liittyvä koulutus on maksullista. Hinnan kerrotaan olevan alle 100 000 euroa, joka olisi alle useiden kaupallisten lentokoulujen hintoja. Vuosittain ohjelman piiriin voidaan ottaa kymmenen oppilasta.

Mikkelin kaupunkilehden mukaan uusi yhteistyö voisi nostaa vuosittaisten operaatioiden määrää noin kolmella tuhannella eli jopa kymmenkertaistaa määrän nykyisestä.

Lentokoulu Pirkanmaa on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja sen päätoimipaikka on Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.

Mikkeli jatkaa lentoaseman ylläpitoa

Mikkeli päätti kesäkuussa 2019 panostaa lentokenttäänsä eikä vaihda sen statusta toissijaisesta kansainvälisestä lentoasemasta valvomattomaksi lentopaikaksi.

Lentoasemalla on käytössä 1702 metrin mittainen ja 44 metriä leveä kiitotie 11/29. Lentoasemalla on tarjolla lennontiedotuspalvelua, ILS-tarkkuusmittarilähestymismenetelmä sekä RNP- ja NDB-ei-tarkkuuslähestymismenelmät.

Aikataulunmukainen lentoliikenne Mikkeliin loppui jo vuonna 2005. Finnairin lennot Mikkeliin loppuivat jo vuonna 2000. Nykyisin lentoasema palveleekin Puolustusvoimia sekä yksityis- ja tilauslentoja. Mikkelissä toimii mm. Maavoimien esikunta.

Lentokentän alasajon jälkeen tehtävä mahdollinen uudelleen avaaminen olisi merkittävä investointi, jossa puhuttaisiin jopa miljoonista, kun mukana olisi laitteistoihin tehtävät investoinnit. Mikkelissä niiden elinkaarta on vielä jäljellä.

Kyselyn perusteella reittiliikenteen kysyntää rajoittaa se, että jatkolennoille menijät haluavat mennä eri aikataulussa Helsinki-Vantaalle kuin Helsinkiin liikematkoille suuntaavat.

MikseiMikkeli teki kaupungin pyynnöstä selvityksen lentoaseman mahdollisuuksista. Siinä esiin nostettiin juuri XAMKin ja lentokoulujen välinen yhteístyö. Mikkelin tärkeimpinä kilpailuetuina mainittiin vapaan ilmatilan määrä ja kustannustaso.

Finavian hintojen korotuksen seurauksena mm. Patria siirsi koulutusta Espanjaan. Brexit päätöksen nähtiin tekevän Mikkelin lentoasemasta houkuttelevan myös brittiläisille lentokouluille ja keskusteluja on niitä osin käyty lentokoulujen kanssa. Vapaa ilmatila sopii myös drone-toimijoille.

Lentoasematoiminnan jatkamista puolsi selvityksen mukaan Lappeenrannan lentoaseman menestys, joka on saanut aikaan pysyviä yhteyksiä ulkomaille. Saimaan vetovoiman nähdään matkailutuotteena kasvavan entisestään.

Selvityksessä väläyteltiin jopa suoria lentoja Kiinasta, joiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista mm. kiitotien lyhyyden takia. Mikkeli nähtiin houkuttelevana lentokenttänä myös tuleviin Kymi Ringin tapahtumiin.

Vuonna 2017 MikseiMikkeli teki selvityksen myös reittilennoista Helsinki-Vantaalle. Tuolloin ongelmaksi nousi matkustajien erilaiset aikataulutarpeet. Toiset tahtova Helsinkiin ja toisen jatkolennoille. Sen varaan tulevaisuutta tuskin pyritään rakentamaan.
 
Edessä on paljon työtä ja selvitys toteaa potentiaalin olevan olemassa, mutta matkustajavirtojen saaminen vaatiin aikaa ja panoksia. Lentoasemalle etsitäänkin operaattoreita, jotka lentävät alle 100-paikkaisilla lentokoneilla.

Ensimmäinen lentokone laskeutui Mikkelin lentoasemalle vuonna 1936. Lentoasemaa ylläpitää Mikkelin kaupunki.

Mikkelin kaupunkilehti: Mikkeli lähtee lentoon

Lue myös: