Suomi-Hornetit palasivat kotimaahan - Nato Air Shielding -operaatio Romaniassa saavutti tavoitteensa

Romania_HN_parvi_ilmavoimatSuomen Ilmavoimien ensimmäinen Nato-operaatio Romaniassa onnistui suunnitellusti ja saavutti tavoitteensa. F/A-18 Hornet -hävittäjät palasivat Suomeen maanantaina 29. heinäkuuta 2024. Henkilöstön pääjoukko palaa Suomeen kuluvan viikon aikana ja osaston materiaali elokuun kuluessa. Naton Romanian tehostetun läsnäolon tehtävästä otti päivystysvastuun nyt Espanjan ilmavoimat.

Suomalaisten F/A-18 Hornet -hävittäjien operaatio  3. kesäkuuta 2024 - 29. heinäkuuta Romaniassa oli osa Naton Air Policing- ja Air Shielding -toimintaa, jossa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta vahvistetaan hävittäjien ja ilmatorjuntayksiköiden tehostetulla läsnäololla ja harjoitustoiminnalla Naton itäisissä jäsenmaissa.

Romania_HN_F16_Typhoon_2Romania vastaa ensisijaisesti itse oman ilmatilansa valvonnasta ja turvaamisesta, mutta Nato Air Shielding -operaatioon osallistuneiden Hornetien ja Typhoonien läsnäolo tuki Naton yhteisen puolustuksen valmiutta Mustanmeren alueella.

Hävittäjäosaston vahvuus oli seitsemän Hornetia ja kerrallaan noin 90 henkilöä. Operaatio toteutettiin kolmessa rotaatiossa ja toimintaan osallistui kesän aikana yhteensä noin 250 henkilöä kaikista Ilmavoimien joukko-osastoista. Henkilöstön kierrättämisen tavoitteena oli kerätä mahdollisimman laajasti kokemusta toiminnasta Naton komentorakenteen johdossa.

Romania_HN_varustusOperaatioon liittyneessä lentotoiminnassa myös mahdollisesta voimankäytöstä oli vastuussa Nato, jonka osalta voimassa olivat Naton neuvoston hyväksymät toimivaltuudet. Naton Air Shielding - toimintaan sisältyvässä Air Policing -toiminnassa noudatettiin Suomenkin osalta Nato Rules of Engagement (ROE) -toimintavaltuuksia (Lue uutisemme aiheesta: Ilmavoimat tukeutuu Romaniassa Constantaan - mahdollisesta Hornetien voimankäytöstä päättää Nato).

Romania_maj_Vanhatalo_ilmavoimat"Operaatio oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kotiin viemisinä on paljon oppia toimimisesta Nato-operaatiossa ja uudessa ympäristössä. Toiminta Naton komentorakenteen johdossa vaati lentotoiminnan suunnitteluun pieniä muutoksia, mutta sopeuduimme näihin hyvin ja saimme myös eväitä toiminnan kehittämiseen kotimaassa", sanoi Ilmavoimien hävittäjäosaston kolmannen ja viimeisen rotaation komentaja majuri Toni Vanhatalo.

"Yhteistyö liittolaismaiden kanssa oli sujuvaa ja jatkuva harjoittelu kehitti suorituskykyämme. Poikkeuksellista meille oli Romaniassa erityisesti kuumuus. Useana päivänä lämpötila ylitti jopa 40°C, mikä vaati henkilöstöllä sopeutumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä esimerkiksi työn tauottamisen suhteen", kertoi Vanhatalo.

Romania_RAF_ilmavoimatHornetit päivystivät operaation ajan Constantassa Mihail Kogălniceanun tukikohdassa vuoroviikoin Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n Typhoon-hävittäjien kanssa.

"Meillä oli käytössä Naton korkealaatuinen ja kattava tiedustelutieto lähialueen tapahtumista, joten pystyimme varautumaan erilaisiin skenaarioihin ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Toteutimme operaation suunnitellusti ilman rajoitteita", jatkoi majuri Vanhatalo.

"Toiminta Romaniassa ei pääsääntöisesti poikennut kansallisesta toiminnasta Suomessa, mutta sodan läheisyys toi mukanaan kuitenkin myös poikkeavia lentotehtäviä. Tehtävä oli selkeä: suojata Naton ilmatilaa",  korosti majuri Vanhatalo.

Romania_HN_nousee_ilmavoimatSuomalaishävittäjien toiminta-alueena oli Romania, Bulgaria sekä Mustanmeren kansainvälisen vesialueen matalan riskin ilmatila. Suora etäisyys Mihail Kogălniceanun tukikohdasta itään kohti Krimiä on noin 400 kilometriä ja tukikohdasta koilliseen sijaitseva Odessa on noin 300 kilometrin päässä. Ukrainan rajalle tukikohdasta on vain reilun 100 kilometrin matka.

Romanian puolustusministeriö kertoi Suomen Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien osallistuneet heinäkuun lopulla operatiiviseen tehtävään, jossa venäläisiä Shahed-droneja lensi Romanian rajan läheisyydessä. Operatiivisista lennoista ei usein tiedoteta julkisuuteen (Lue uutisemme aiheesta: Romania: Suomi-Hornetit operatiivisella tehtävällä - rajan läheisyydessä lensi venäjän Shahed-droneja).

Operaation aikana Ilmavoimien hävittäjäosasto lensi lähes joka päivä yhdessä liittolaisten kanssa osana Naton ilmapuolustuksen tehostettua läsnäoloa Romaniassa.


Ilmavoimat syvensi yhteistyötä RAF:n kanssa, edisti Nato-integraatiota ja kehitti kykyä operoida vieraasta liittolaismaan tukikohdasta

Ilmavoimien osalta operaation tavoitteet olivat edistää Nato-integraatiota, syventää Suomen ja Ison-Britannian ilmavoimien kahdenvälistä yhteistyötä sekä kehittää kykyä operoida liittolaismaan tukikohdasta. Tavoitteet saavutettiin ja saadut opit kerättiin talteen oman toiminnan kehittämiseksi. 

Romania_sertifikaattiEnsimmäisen tavoitteen eli Nato-integraation osalta saavutettiin tärkeä virstanpylväs kesäkuun alussa, kun suomalainen hävittäjäosasto läpäisi Naton evaluoinnin. Liittokunnan ilmavoimajohtoportaan Allied Air Commandin (AIRCOM) toteuttamassa evaluoinnissa todennettiin Ilmavoimien kyky aloittaa Naton operatiiviset Air Policing -päivystystehtävät.

Evaluoinnin läpäisy osoitti, että osasto kykenee toimimaan Naton taktiikoiden, tekniikoiden ja toimintatapojen mukaisesti (Lue uutisemme aiheesta: Suomen Hornet-osastolle valmiussertifikaatti - aloittaa Naton operatiiviset päivystystehtävät Romaniassa)

Toisen tavoitteen saavuttamiseksi operaation aikana tehtiin erittäin tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä RAF:n kanssa. Suomalaiset ja brittiläiset hävittäjät harjoittelivat yhdessä lähes päivittäin ja yhteistyötä tehtiin myös vapaa-ajalla muun muassa urheilun ja saunomisen merkeissä. Kuuden Typhoon-hävittäjän ja noin 250 henkilön osasto oli saapunut Romaniaan jo huhtikuun alussa, joten brittien tuki oli suomalaisille erittäin arvokasta etenkin operaation alkuvaiheessa.

Romania_HN_joukotKolmannen tavoitteen osalta operaatio tarjosi arvokasta kokemusta hävittäjäosaston lähettämisestä liittolaismaan tukikohtaan. Ilmavoimat on osallistunut kansainvälisiin harjoituksiin jo vuosien ajan, mutta Romanian Nato-operaatio oli sekä suurempi että pitkäkestoisempi kuin tyypillinen ulkomaan harjoitus.

Seitsemän hävittäjän lisäksi osaston kalustoon kuului parikymmentä ajoneuvoa ja noin sata konttia. Logistiikan käytännön toteutus edellytti tiivistä yhteistyötä Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA:n (NATO Support and Procurement Agency) kanssa. 

"Nato-integraatio koostuu monesta eri osa-alueesta. Liittokunnan kyvyt tukea logistisesti ja esimerkiksi tiedustelun osalta nostavat meidän suorituskykyämme merkittävästi. Romaniasta kerätyt opit ovat Suomelle arvokkaita, sillä kaikkien Nato-maiden kyky toimia yhdessä on meille valtava voimavara. Päällimmäisenä operaatiosta jäi mieleen vahva luottamus Naton joukkoihin ja siihen kuinka vahvoja olemme yhdessä",  kertoi majuri Vanhatalo.

Monipuolista harjoitustoimintaa liittolaisten kanssa - Romaniassa lennettiin myös kotimaista lentokoulutusta

Romania_FIN_R24Suomen hävittäjäosasto osallistui Romaniassa heti kärkeen Naton ilmavoimajohtoportaan Romaniassa ja Bulgariassa järjestämään Ramstein Legacy 24 -harjoitukseen, jossa oli mukana hävittäjiä ja ilmatorjuntayksiköitä useista eri Nato-maista (Lue uutisemme aiheesta: Romaniaan lähetettävä F/A-18 Hornet -hävittäjäosasto osallistuu myös Ramstein Legacy 24 -harjoitukseen).

Ramstein Legacyssa lentävien yksiköiden keskeisenä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintaa ilmatorjunnan kanssa. Capu Midian ampuma-alueella harjoitukseen osallistui esimerkiksi romanialainen Patriot-ilmatorjuntayksikkö. 

Romaniassa harjoiteltiin erilaisten hävittäjätyyppien kesken ja ilmataisteluharjoittelun lisäksi harjoiteltiin myös yhteistoimintaa yhdysvaltalaisten ilmatulenjohtajien kanssa. Jatkuvan harjoitustoiminnan tavoitteena oli ylläpitää liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta, sekä kehittää eri Nato-maiden hävittäjä- ja ilmatorjuntayksiköiden yhteistoimintakykyä. 

Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä lennettyyn yhteistoimintakierrokseen osallistui suomalaisia ja espanjalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä, kreikkalaisia ja turkkilaisia F-16-hävittäjiä sekä britannialaisia Typhoon-hävittäjiä. Ilmatankkaustukea hävittäjille tarjosi kaksi tankkeria, espanjalainen A400M ja turkkilainen KC-135. Lisäksi harjoitukseen osallistui maassa ranskalainen MAMBA-ilmatorjuntayksikkö.

Heinäkuun lopulla suomalaiselle hävittäjäosastolle tarjoutui tilaisuus harjoitella yhdysvaltalaisten B-52 Stratofortress -pommikoneiden saattamista yhdessä romanialaisten F-16-hävittäjien kanssa.

HN_F16_B52_ilmavoimatKaksi pommikonetta saapui Mihail Kogălniceanun tukikohtaan Louisianan Barksdalesta harjoitellen matkalla liittolaisten kanssa. Suomalaiset Hornetit saattoivat Barentsinmeren kautta ilman välilaskuja lentäneitä B-52 Stratofortress -pommikoneita sekä Suomessa että Romaniassa (Lue uutisemme aiheesta: Puolustusvoimat suoritti Suomen ja Romanian yllä yhteistoimintaa USAF:n B-52H Stratofortress -pommikoneiden kanssa).

"Lensimme Romaniassa myös kansallista lentokoulutusta. Kotimaan ilmatilaan verrattuna harjoitusalueet olivat jonkin verran pienempiä, mutta ne olivat kuitenkin riittäviä ja toimivia. Kaikissa rotaatioissa oli mukana nuoria koulutettavia Hornet-ohjaajia ja pystyimme ajamaan heille lentokoulutusohjelman mukaisia lentoja suunnitelman mukaisesti", kertoi majuri Vanhatalo Lue uutisemme aiheesta: Ilmavoimat uudenlaisessa toimintaympäristössä Romaniassa – haastattelussa HN-osaston komentaja).

"Ilmavoimien lentokoulutus tarjoaa jo nuorille hävittäjäohjaajille hyvät valmiudet toimia yhdessä liittolaisten kanssa kansainvälisessä ympäristössä", päätti majuri Vanhatalo.

P20_Kuopio33Romaniaan tukeutuneen Karjalan lennoston hävittäjäosaston kotitukikohdan kiitotie Rissalassa on ollut komennuksen ajan remontissa. Finavia on kesän 2024 aikana uusinut Kuopion lentoaseman kiitotien sekä rullaustiet. Lisäksi lentoaseman sähköjärjestelmät kuten kiitotievalojärjestelmä on uusittu. Kokonaisuudessaan remontti valmistuu elokuun alussa (Lue uutisemme aiheesta: Kuopion lentotauko alkoi juhannuksen jälkeen - Hornetit hajautettiin Romaniaan ja muihin tukikohtiin). MH

Lue myös:

Artikkeli: Ilmavoimat uudenlaisessa toimintaympäristössä Romaniassa – haastattelussa HN-osaston komentaja