Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta ja lentoasemaverkostoa pyritään ylläpitämään ostoliikenteellä kaikkiaan kahdeksalle lentoasemalle. Ostoliikenteen piirissä ovat Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lisäksi myös Maarianhamina, Pori ja Savonlinna.
Vuosina 2021 ja 2022 lentoja näillä reiteillä on tuettu yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Yhteensä valtio on tukenut lentojen ostoliikennettä vuosina 2021-2023 yli 42 miljoonalla eurolla. Nyt voimassaolevalle yhdeksän kuukauden sopimuskaudelle on varattu noin 17 miljoonaa euroa. Pori ja Ahvenenmaan maakuntahallitus kattavat lentoyhteyksiensä kustannukset ilman valtion apua ja Savonlinnan osalta valtio maksaa 50 prosenttia, mutta kuitenkin enintään miljoona euroa. Porin osalta liikenne on kilpailutettu 31.12.2024 saakka. Sopimuksessa on mukana optiokausi 31.12.2026 loppuun saakka. Ahvenanmaan maakuntahallituksen tekemän viimeisimmän sopimuksen sopimuskausi on ajalle 29.10.2022 – 30.9.2024. Savonlinnan yhteyden kilpailutus vuoden 2025 loppuun saakka on parhaillaan käynnissä ja neuvotteluja käydään BASe Airlinesin kanssa. Maakuntien mukaan päivittäiset lennot katsotaan edelleen välttämättömiksi alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten jatkuvuuden kannalta.
Hallitusohjelmassa kerrotaan kehitettävän lentoyhteyksiä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on säilyttää nykymuotoinen Finavian lentokenttäverkosto ja kehittää Suomen sisäisiä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Lentoyhteyksiä kuitenkin turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tarpeisiin tarvittaessa myös ostoliikenteellä. Hallitusohjelmassa muuta lentoasemaverkostoa aiotaan kehittää osana Suomen väyläverkkoa.
LVM:n muistion mukaan Joensuun lentoyhteydellä on potentiaalia toimia markkinaehtoisesti. Lentoliikenneyhteyden suosio on kasvanut tuettujen kausien myötä ja täyttöasteet ovat parantuneet. Vuositasolla Joensuu on ainoa ostoliikennereitti, jossa matkustajamäärä ylitti 100 000 matkustajaa.
Jyväskylän osalta tilanne on aivan toisenlainen, sillä matkustajamäärät ovat edelleen olleet vähäisiä vaikkakin tilanne on viime aikoina kohentunut. Lähtökohtaisesti kaikki matkustajat Jyväskylästä ovat vaihtomatkustajia eikä lentoliikennettä käytetä kotimaan sisäiseen liikenteeseen. Keskimääräinen tuki Jyväskylän reitillä on viidestä maakuntakentästä suurin per matkustaja. Harva lento on ylittänyt yli 50 prosentin täyttöasteen. Nykyisellä kalustolla operoituna reitillä ei ole edellytyksiä markkinaehtoiseksi.
Valtio tukee nykyisin lentomatkustusta keskimäärin 97 eurolla per matkustaja
Vuoden 2022 marraskuusta käynnistyneellä ostoliikennekaudella kesäkuuhun 2023 mennessä valtio on tukenut lentomatkustusta seuraavasti: Joensuu 59 euroa per matkustaja, Kajaani 111 euroa per matkustaja, Jyväskylä 111 euroa per matkustaja, Kemi-Kokkola -kolmioreitillä 100 euroa per matkustaja ja Savonlinna 495 euroa per matkustaja. Keskimäärin tuki on ollut siis 97 euroa.
Lentoliikenteen sijaan liityntäyhteys junalla tai bussilla
Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteyttä Joensuusta Kuopioon, Kokkolasta Vaasaan sekä Kajaanista ja Kemistä Ouluun. Vuosittaisiksi kustannuksiksi arvioidaan näiden yhteyksien osalta 3,6 - 7,1 miljoonaa euroa. Bussiyhteyksien osalta matka-aika Joensuusta Kuopioon ja edelleen Helsinkiin olisi 45 minuutin vaihtoajalla yhteensä arviolta noin 3 tuntia 25 minuuttia.
Kajaanista junayhteys Helsinkiin kestää noin kuusi tuntia. Mikäli liityntäyhteys toteutettaisiin Ouluun olisi matka-aika 45 minuutin vaihtoajalla noin neljä tuntia viisi minuuttia. Liityntäyhteys Kemi-Tornion lentokentältä Oulun lentokentälle tarkoittaisi 45 minuutin vaihtoajalla kolmen tunnin ja 20 minuutin matka-aikaa Helsinkiin. Kokkola-Pietarsaaresta yhteys järjestettäisiin Vaasaan, josta matka-aika Helsinkiin olisi 45 minuutin vaihtoajalla noin kolme tuntia 25 minuuttia. Lue myös:
|
|||