Liikenne ja viestintäministeriön laskelmien mukaan lennot Helsingin ja viiden maakuntakentän Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren välillä maksaisivat valtiolle jopa 65 miljoonaa euroa 42 kuukauden aikana vuosina 2024-2027. Tämä olisi kustannustaso, jos Kemi-Tornio - Kokkola-Pietarsaari -lennoilla olisi 15 viikkovuoroa ja muihin kohteisiin olisi 10 viikkovuoroa. Vaihtoehtona on malli, jossa valtio maksaisi 50 prosenttia kustannuksista tai järjestäisi liityntäyhteydet läheisille markkinaehtoisille lentoasemille.

Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta ja lentoasemaverkostoa pyritään ylläpitämään ostoliikenteellä kaikkiaan kahdeksalle lentoasemalle. Ostoliikenteen piirissä ovat Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lisäksi myös Maarianhamina, Pori ja Savonlinna.

Valtion antaman tuen tavoitteena oli alun perin mahdollistaa paluu markkinaehtoiseen reittilentoliikenteeseen vuoden 2022 alusta alkaen. Yhteyksien tukemista on kuitenkin jouduttu jatkamaan erillisillä päätöksillä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren osalta 28. huhtikuuta 2024 saakka. Näillä reiteillä operaattorina toimii Finnairin osaomistusyhtiö Norra tai Danish Air Transport (DAT).

Vuosina 2021 ja 2022 lentoja näillä reiteillä on tuettu yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Yhteensä valtio on tukenut lentojen ostoliikennettä vuosina 2021-2023 yli 42 miljoonalla eurolla. Nyt voimassaolevalle yhdeksän kuukauden sopimuskaudelle on varattu noin 17 miljoonaa euroa.

Pori ja Ahvenenmaan maakuntahallitus kattavat lentoyhteyksiensä kustannukset ilman valtion apua ja Savonlinnan osalta valtio maksaa 50 prosenttia, mutta kuitenkin enintään miljoona euroa.

Porin osalta  liikenne on kilpailutettu 31.12.2024 saakka. Sopimuksessa on mukana optiokausi 31.12.2026 loppuun saakka. Ahvenanmaan maakuntahallituksen tekemän viimeisimmän sopimuksen sopimuskausi on ajalle 29.10.2022 – 30.9.2024. Savonlinnan yhteyden kilpailutus vuoden 2025 loppuun saakka on parhaillaan käynnissä ja neuvotteluja käydään BASe Airlinesin kanssa.

Maakuntien mukaan päivittäiset lennot katsotaan edelleen välttämättömiksi alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten jatkuvuuden kannalta.

EU-komission kilpailutusohjeen mukaan lentoliikenteen tulisi olla perustasoista,
eli maksimissaan kaksi edestakaista lentoa päivässä. Perustasoiseksi
liikenteeksi on tulkittu 10 edestakaista lentoa viikossa suorille yhteyksille ja
15 edestakaista lentoa kolmio-yhteyksissä viikossa.

Hallitusohjelmassa kerrotaan kehitettävän lentoyhteyksiä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi. Lisäksi tavoitteena on säilyttää nykymuotoinen Finavian lentokenttäverkosto ja kehittää Suomen sisäisiä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Lentoyhteyksiä kuitenkin turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tarpeisiin tarvittaessa myös ostoliikenteellä. Hallitusohjelmassa muuta lentoasemaverkostoa aiotaan kehittää osana Suomen väyläverkkoa.

Nykyisten ostoliikennereittien tilanne on vaihteleva

LVM:n muistion mukaan Joensuun lentoyhteydellä on potentiaalia toimia markkinaehtoisesti. Lentoliikenneyhteyden suosio on kasvanut tuettujen kausien myötä ja täyttöasteet ovat parantuneet. Vuositasolla Joensuu on ainoa ostoliikennereitti, jossa matkustajamäärä ylitti 100 000 matkustajaa.

Kajaani puolestaan olisi tuettujen kausien matkustajamäärän ja täyttöasteen keskiarvon perusteella lähimpänä markkinaehtoisen liikenteen vaatimaa matkustajamäärää oleva ostoliikenneyhteys. Se on ollut lähellä markkinaehtoista kannattavuutta. Polttoaineiden hinnan nousu ja epävarma maailmantilanne ovat kuitenkin haitanneet markkinaehtoiseen liikenteeseen siirtymistä. Kajaanin kentällä Suomen sisäisen liikenteen osuus on isoin ostoliikenneyhteyksistä.

Jyväskylän osalta tilanne on aivan toisenlainen, sillä matkustajamäärät ovat edelleen olleet vähäisiä vaikkakin tilanne on viime aikoina kohentunut. Lähtökohtaisesti kaikki matkustajat Jyväskylästä ovat vaihtomatkustajia eikä lentoliikennettä käytetä kotimaan sisäiseen liikenteeseen. Keskimääräinen tuki Jyväskylän reitillä on viidestä maakuntakentästä suurin per matkustaja. Harva lento on ylittänyt yli 50 prosentin täyttöasteen. Nykyisellä kalustolla operoituna reitillä ei ole edellytyksiä markkinaehtoiseksi.

Kemi-Kokkola -kolmiolennoilla suurin osa matkustajista on tullut Kemistä. Kaikkien viiden
maakuntakentän yhteyksistä keskimääräinen tuki matkustajaa kohden on
ollut alhaisin juuri lennoilla Kemiin. Tämän mukaan vaikuttaa mahdolliselta, että Kemin lentoyhteys voisi toimia markkinaehtoisesti muutamana päivänä viikossa. Polttoaineen hinta ja maailman tilanne ovat kuitenkin merkittävässä roolissa.  Kokkola-Pietarsaaren osalta matkustajamäärä on ollut melko pientä.

Valtio tukee nykyisin lentomatkustusta keskimäärin 97 eurolla per matkustaja

Vuosina 2021-2022 valtion tuki per matkustaja oli keskimäärin noin 200-680 euroa riippuen reitistä. Nyt käynnissä olevalla ostoliikennekaudella yhteyskohtainen tuki on ollut alhaisempi mm. aiempaa parempien tarjousten ja matkustajamäärien kasvun seurauksena. Valtion maksama tuki per maakuntalentojen matkustaja on ollut keskimäärin 97 euroa matkustajaa kohden.

Vuoden 2022 marraskuusta käynnistyneellä ostoliikennekaudella kesäkuuhun 2023 mennessä valtio on tukenut lentomatkustusta seuraavasti: Joensuu 59 euroa per matkustaja, Kajaani 111 euroa per matkustaja, Jyväskylä 111 euroa per matkustaja, Kemi-Kokkola -kolmioreitillä 100 euroa per matkustaja ja Savonlinna 495 euroa per matkustaja. Keskimäärin  tuki on ollut siis 97 euroa.

Lentoliikenteen sijaan liityntäyhteys junalla tai bussilla

LVM:n mietinnön mukaan lentoliikenteen tukemisen sijaan yksi vaihtoehtoinen malli voisi olla tarjota laadukas liityntäyhteys niiltä maakuntakentiltä, jonne liikenne ei synny
markkinaehtoisesti. Valtio säästäisi merkittävästi rahaa, jos lentoliikenteen sijaan tuettaisiin laadukasta bussiliikenneyhteyttä lähimmälle markkinaehtoiselle lentoasemalle.

Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteyttä Joensuusta Kuopioon, Kokkolasta Vaasaan sekä Kajaanista ja Kemistä Ouluun. Vuosittaisiksi kustannuksiksi arvioidaan näiden yhteyksien osalta 3,6 - 7,1 miljoonaa euroa.

Bussiyhteyksien osalta matka-aika Joensuusta Kuopioon ja edelleen Helsinkiin olisi 45 minuutin vaihtoajalla yhteensä arviolta noin 3 tuntia 25 minuuttia.

Liityntäyhteys Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle tarkoitaisi ajoaikana noin kolmea tuntia ja junayhteydellä noin 3 tuntia ja 15 minuuttia.

Kajaanista junayhteys Helsinkiin kestää noin kuusi tuntia. Mikäli liityntäyhteys toteutettaisiin Ouluun olisi matka-aika 45 minuutin vaihtoajalla noin neljä tuntia viisi minuuttia.

Liityntäyhteys Kemi-Tornion lentokentältä Oulun lentokentälle tarkoittaisi 45 minuutin vaihtoajalla kolmen tunnin ja 20 minuutin matka-aikaa Helsinkiin. Kokkola-Pietarsaaresta yhteys järjestettäisiin Vaasaan, josta matka-aika Helsinkiin olisi 45 minuutin vaihtoajalla noin kolme tuntia 25 minuuttia.

Lue myös: