Rajavartiolaitos esitteli MVX-valvontalentokonehanketta keskiviikkona 16. marraskuuta yhdessä mahdollisten pääsopimuskumppanien kanssa. Kyseiset yhdeksän kumppania tarjoavat MVX-hankkeeseen omia ratkaisujaan Rajavartiolaitoksen aiemmin julkistaman tiedon mukaisesti eri suihkukonealustoille. Uudet valvontalentokoneet hankitaan pääasiassa raja- ja meriturvallisuustehtäviin, mutta toimintaympäristön muutoksen myötä laajentunut tehtäväkenttä tuo MVX-koneisiin myös omasuojajärjestelmän. Rajan kiinteäsiipisten ilma-alusten tukikohtana säilyy jatkossakin Turku.

MVX-hanke on yksi Rajavartiolaitoksen kaikkein suurimmista investoinneista ja tähän saakka suurin ilma-alusinvestointi. Hankkeelle on hallituksen esityksessä varattu kahden lentokoneen, eri järjestelmien, ja koulutuksen hankintaan 163 miljoonan euron määräraha. Vaikka suomalaishanke on maailman mittakaavassa pieni ovat toimijat erittäin kiinnostuneita tarjoamaan ratkaisujaan Suomen tarpeisiin.

Rajavartiolaitos lähetti RFQ-tarjouspyynnöt (Request For Quotation) yhdeksälle aiemmin valikoidulle pääsopimuskumppanille 15. marraskuuta 2022. Varsinainen hankinta tehdään Puolustus- ja turvallisuushankintalain mahdollistaman poikkeuksen mukaisesti neuvottelumenettelynä. Hankintailmoitusta ei julkaista eikä kyseinen suorituskykyhanke ole julkinen. Rajavartiolaitos on itse päättänyt tarjouskilpailuun mukaan otetut toimijat.

Pääsopimuskumppaniehdokkaille lähetetty varsinainen tarjouspyyntö ei rajaa pois mitään konetyyppiä. Ainoastaan suihkukonealusta on konetyyppejä rajaava vaatimus. Esillä on tässä vaiheessa kuitenkin enää viisi lentokonetyyppiä, joiden arvioidaan täyttävän Rajavartiolaitoksen vaatimukset (Lue myös: Raja vahvisti: MVX-valvontakoneeksi valitaan yksi kuudesta esitellystä suihkukonevaihtoehdosta).

Nyt tarjolla olevat vaihtoehdot ovat Bombardier Challenger 650, Cessna Citation Longitude, Dassault Falcon 2000LXS, Embraer Praetor 600 ja Gulfstream G280. Yksi toimija rajasi itse kuudentena vaihtoehtona mukana olleen Cessna Citation Latituden pois vaihtoehdoista.

Tarjouspyyntökilpailussa mukana olevat toimittajat ja heidän tarjoamansa konetyypit:

• Dassault Aviation – Dassault Falcon 2000LXS
• Elbit Systems LTD – Embraer Praetor 600 tai Bombardier Challenger 650
• ELTA Systems – Gulfstream G280
• Field Aerospace – Bombardier Challenger 650
• General Dynamics Mission Systems-Canada – Bombardier Challenger 650
• L3Harris Technologies – Dassault Falcon 2000LXS
• PAL Aerospace Ltd. – Ei tiedossa
• Sierra Nevada Corporation - Bombardier Challenger 650
• ST Airborne Systems – Bombardier Challenger 650 tai Cessna Citation Longitude

 Pääsopimuskumppaneista Dassault Aviation ja L3Harris tarjoavat Dassault Falcon 2000LXS -koneeseen pohjautuvaa ratkaisua ranskalais-amerikkalaisessa yhteistyössä. Osapuolet ovat toimittaneet vastaavia lentokoneita Japanin Merivartiostolle, joka on lentänyt koneillaan jo yli 3000 lentotuntia. Ranskan Merivoimat on puolestaan tilannut Falcon 2000 Albatros -merivalvontakoneita.

Toimijoilla on siis merkittävää viimeaikaista kokemusta yhteistyöstä vastaavista hankkeista. Lisäksi maailmalla lentää laaja Falcon-koneiden laivasto, joka varmistaa tuotetukea pitkälle tulevaisuuteen. Suurimman osan lentokonemodifikaatioista toteuttaa L3 Harris ja rakenneratkaisut sekä aerodynaamiset ominaisuudet on varmistettu Dassault Aviationin kanssa.

Yhdysvaltalaisen Sierra Nevada Corporationin tarjoama ratkaisu pohjautuu yhtiön RapconX-konseptiin ja rakentuu Suomelle Bombardier Challenger 650 -koneeseen. Aiemmin yhtiö on toteuttanut valvontakoratkaisun Yhdysvaltain armeijalle Rapcon-X AISR-valvontakoneen (aerial intelligence, surveillance and reconnaissance), joka pohjautui Bombardier Global 6000 -liikesuihkukoneeseen. Sierra Nevada Corporationin kopseptissa on mukana useita eurooppalaisia sensorivalmistajia. Menestys kilpailussa toisi merkittävää näkyvyyttä mahdollisten tulevien eurooppalaisasiakkaiden keskuuteen.

Niin ikään yhdysvaltalaisen Field Aerospacen muokkaamia lentokoneita käyttävät mm. Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitos CBP sekä Australian meriturvallisuusvirasto. MVX-hankkeen ratkaisu rakentuu Bombardier Challenger 650 -alustalle.

Amerikkalaisratkaisuiden osalta vaaditaan ainakin osittain erilaisia hallituksen hyväksyntöjä.

Israelilainen Elbit Systems LTD tarjoaa vielä tässä vaiheessa Embraer Praetor 600 ja Bombardier Challenger 650 -koneita mahdollistaakseen Suomen Rajavartiolaitokselle joustavuutta valinnassa. Molemmat täyttävät annetut vaatimukset. Elbit tarkastelee tuoreen RFQ:n vaatimukset ja katsoo täyttääkö jompi kumpi konetyyppi tehtävävaatimukset kuitenkin paremmin ja kustannustehokkaammin.

Toinen israelilaisvalmistaja ELTA Systems tarjoaa kokonaisratkaisuna Rajavartiolaitokselle Gulfstream G280 -koneeseen pohjautuvaa integrointia. Aikataulullisesti viimeisin ELTA:n vastaava integrointityö on Israelin ilmavoimille toimitettu suurempaan G550-koneeseen pohjautuvat Oron-valvontakone.

Suomi ja Israel ovat avanneet puolustusyhteistyötä jo aiemmin merivoimien Gabriel-pintatorjuntaohjuksien, ilmavoimien tulevien F-35 -hävittäjien sekä käynnissä olevassa ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä kehittävässä ITSUKO-hankkeessa. Siinä on mukana kaksi israelilaisvalmistajaa. Suomi kuuluu niiden lukumäärällisesti pienten maiden joukkoon, joihin israelilaisyhtiöt voivat myydä oman maan turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä järjestelmiä.

Kanadalainen General Dynamics Mission Systems-Canada on puolestaan valmistanut mm. F/A-18 Super Hornet -hävittäjien keskustietojärjestelmän, jonka lisäksi se on mukana General Atomicsin UAV-hankkeissa. MVX-hankkeeseen se tarjoaa Bombardier Challenger 650 -koneeseen pohjatuvaa ratkaisua.

Toinen kanadalaistoimittaja PAL Aerospace Ltd puolestaan oli toteuttamassa Kanadan C-295M FWSAR-lentokoneita (Fixed Wing Search And Rescue). Se ei vielä tässä vaiheessa nimennyt julkisuuteen tarjoamaansa lentokonealustaa.

Ruotsalainen ST Airborne Systems on tuttu toimija Rajavartiolaitoksen nykyisen Dornier-kaluston, MSS 6000 -valvontajärjestelmän ja päivityshankkeiden osalta. Yhdessä yhteistyökumppaninsa Bromma Air Maintenancen kanssa ne tarjoavat MVX-ratkaisuksi Bombardier Challenger 650 tai Cessna Citation Longitudea.

ST Airborne Systemsin tarjouksessa oli aiemmin esillä myös Cessna Latitude, mutta se jätettiin pienempänä konetyyppinä pois tarjonnasta. Nykyisen MSS7000-järjestelmän sijaan Suomelle tarjotaan uudistettua seuraavan sukupolven kokonaisuutta. Ruotsalaistarjoajien kokonaisuudessa on mahdollisesti mukana myös Saab, jonka sensoreita on käytössä nykyisissä Dornier-koneissa.

Osa pääsopimuskumppaniehdokkaista tarjoaa puheidensa mukaan täyttä kokonaisratkaisua ja osa integroi ratkaisuissaan omia sekä muiden järjestelmiä. Mukana on suuria maailmanlaajuisia toimijoita sekä pienempiä toimijoita. Niitä kaikkia yhdistää vankka kokemus, jota on osalle kertynyt jo useita kymmeniä vuosia.

Myös yhteistyö on tuttua toimijoille, sillä ala on pieni. Välillä kyseiset toimijat kilpailevat keskenään ja toisinaan ne taas tekevät eri hankkeissa laajaa yhteistyötä keskenään. Tämän myötä MVX-koneeseen valikoituu varmasti parhaat mahdolliset sensorijärjestelmät.

Kaikkien yhdeksän pääsopimuskumppaniehdokkaan edustajat olivat paikalla MVX-hankkeen tilaisuudessa Helsingissä 16. marraskuuta 2022.

MVX-hanke korvaa Dornierit merkittävästi kehittyneemmällä suorituskyvyllä

MVX-hankkeessa korvataan Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen operoimat Dornier 228 -valvontakoneet kahdella uudella modernilla ja suorituskykyisellä monitoimisella lentokoneella.

Dornierit ovat palvelleet Suomen viranomaisia ja EU-operaatioita pian jo 30 vuoden ajan ja koneet lähestyvät käyttöikänsä päätepistettä. Lennot jatkuvat vuoteen 2027 saakka ja koneisiin toteutetaan vielä loppuelinkaaren varmistavia toimia (Lue uutisemme aiheesta: Rajavartiolaitoksen Dornier-valvontakoneisiin elinkaaripäivitys – lennetään vuoteen 2027 saakka).

Rajavartiolaitoksen suunnitteleman hankkeen taustalla on perusteellinen laskelma tarpeista tavoitellun suorituyskyvyn osalta. Siinä on huomioitu myös varaosien, varalaitteiden ja koulutuksien kusannukset. Myös haastavaa inflaatiota on pyritty huomioimaan. Mukana olevilta pääsopimuskumppaneilta on saadun palautteen mukaan investointimääräraha on järkevällä tasolla.

Uusia MVX-koneita tullaan käyttämään sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden monipuolisissa tehtävissä ja ne tuottavat tilannekuvaa erityisesti meri- ja maa-alueen operaatioihin.

"Rajavartiolaitoksen MVX-hankeryhmä on pieni, mutta erittäin ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut. Olemme luottavaisia hankkeen tässä vaiheessa ja meillä on ymmärrys, että raha oikein mitoitettu", sanoi MVX-hankejohtaja prikaatikenraali Jari Tolppanen.

Suomen Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä ja toimenkuva on erittäin laaja. Millään muulla viranomaisella maailmalla ei ole yhtä monipuolisia tehtäviä kuin Suomen Rajavartiolaitoksella. Valvontalentokoneesta ja sen sensorivarustuksesta on tulossa merkittävän laaja eikä täysin samanlaista lentokonetta ole aiemmin tehty. Lopputulos on siis uniikki ratkaisu Suomen tarpeisiin.

Toimintaympäristön muutokset eli Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti myös MVX-hankkeen suorituskykyvaatimusten painotuksia, kun tehtäväkenttä laajeni entisestään. Jo alunperin MVX-hankkeessa eri tarpeiden määrittelyssä on ollut Rajavartiolaitoksen apuna Puolustusvoimien osaajat.

MVX-hankkeen tiedonhankinta alkoi jo vuonna 2019. Rajavartiolaitokselle on kertynyt vahva käsitys siitä mitä hankkeella tavoitellaan ja mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyt sekä niiden painotukset. Myös määräraha on mitoitettu oikein. Lisäksi on saatu arvioitu käyttöönoton vaikutukset sekä uusien valvontakoneiden käyttö- ja ylläpitokulut. Myös hankkeen toimituksen teknisistä riskeistä ja niiden hallinta on huomioitu. Pääsopimuskumppanit ovat lisäksi antaneet ymmärtää hankkeen nykyisen aikataulun olevan realistinen.

“Hankkeen tietopyyntöjen aikana vahvistui käsitys siitä, että maailmalla on lukuisia kyvykkäitä toimijoita, jotka haluavat rakentaa Rajavartiolaitokselle ja Suomelle monitoimiset ja modernit valvontalentokoneet. Valitsimme 22 ehdokkaasta yhdeksän pääsopimuskumppaniehdokasta, joiden kanssa hankkeessa edetään. Saimme mukaan haluamamme toimijat”, sanoi MVX-hankejohtaja prikaatikenraali Jari Tolppanen.

"Pääsopimuskumppanit valittiin kevään 2022 tietopyyntövastausten perusteella. Kaikilla toimijoilla on kokemusta ja referenssejä. Ne ovat toimineet vastaavissa hankkeissa myös pääsopimuskumppaneina ja ovat tunnettuja sekä luotettavia yrityksiä", avasi puolestaan MVX-hankepäällikkö majuri Kenneth Rosenqvist.

“Saamiemme tietopyyntovastausten teknisen arviointi on osoittanut vastaukset oikeasuuntaisiksi ja kaikilla mukana olevilla mahdollisilla pääsopimuskumppaneilla on ollut varteenotettava ja tekninen ratkaisu MVX-hankkeelle”, jatkoi Rosenqvist.

Suihkumoottoroitu tuotantoalusta monin tavoin potkuriturbiikonetta parempi

Uudet valvontalentokoneet tulevat olemaan aiempaa suorituskykyisempiä, sillä muuttunut turvallisuusympäristö pakotti tarkastelemaan asioita entistä pidemmälle.

Nykykalustoon verrattuna MVX-valvontakoneissa kehitetään montaa toimintakyvyn osa-aluetta haastaviin operointiympäristöihin. Uusi suorituskyky on käytössä muulloinkin kuin vain rauhan aikana.

Hankkeessa haetaan myös joustavaa ja saumatonta integraatiota sekä Rajavartiolaitoksen omiin tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiin, mutta samoin myös Puolustusvoimien vastaaviin järjestelmiin.

Yksi tärkeimmistä on suihkukonealustan tarjoama kasvanut toiminta-aika ja toimintamatka. Uutta suorituskykyä edustavat myös radioteknisen valvonnan kyvyt. MVX-valvontakone tarjoaa entistä suuremman ulottovuuden valvonnan ja vaikuttavuuden osalta antaen uusia keinoja suorittaa lakisääteisiä tehtäviä entistä tehokkaammin, suuremmilta etäisyyksiltä ja kattaen suurempia alueita. Isossa roolissa on myös tiedonsiirtojärjestelmät, jotka siirtävät entistä enemmän dataa salatusti ja reaaliaikaisesti eri järjestelmiin.

Rajavartiolaitoksen suorituskykyarvioinneissa suihkumoottoroitu liikesuihkukone osoittautui ylivertaiseksi tarvittavaan tehtäväkenttään. Se on potkuriturbiinikonetta nopeampi ja mahdollistaa lentämisen entistä korkeammalla. Tyypillisesti myös kantama ja toiminta-aika ovat pidempiä. Liikesuihkukoneissa myös kehitys on nopeampaa ja koneissa on uusimmat avioniikat ja työskentelyä helpottavat järjestelmät. Myös kustannusten osalta analyysit osoittivat Rajavartiolaitoksen tehtäväprofiilissa suihkukoneet edullisemmiksi.

Uusi MVX-valvontakone on paineistettu ilma-alus ja siihen toteutetaan pudotuskyvyn mahdollistava järjestelmä. Vedenalaisia valvotakykyjä koneeseen ei tässä vaiheessa ole tulossa. Osaan koneista on tarjolla siipiripustimia, joihin voidaan asentaa tarvittaessa lisää ulkoista sensorikuormaa. Aseistusta mahdollisiin ripustimiin ei siis ole tulossa.

Uudet koneet mahdollistaisivat esimerkiksi huononnäkyvyyden lähestymiset jopa CAT III -olosuhteissa, joka tarkoittaa ns. nolla-näkyvyysolosuhteita. Kyky on ollut pohdinnassa, mutta päätöksiä sen hankinnasta tehdään tarjousten läpikäynnin aikana. Lentäjän työtä helpottavia järjestelmiä punnitaan osana hankintakokonaisuutta.

“Halutaan, että tulevilla koneilla lentää tarvittessa matalissa, haastavissa ja myös huonoissa sääolosuhteissa. Demolennoilla on tutustuttu erilaisiin EVS ja SVS -järjestelmiin, jotka on todettu hyödyllisiksi ja turvallisuutta parantaviksi eri lennon vaiheissa. On eduksi, jos tällaisia järjestelmiä on mukana tarjouksessa, mutta kriittisiä vaatimuksia ne eivät ole”, kertoi Rosenqvist.

Hankittavassa ratkaisussa MVX-koneen järjestelmäoperaattorit tulevat istumaan kasvot menosuuntaan kuten nykykalustossa. Vaatimuksena on kaksi operaattoripistettä lentokoneessa ja optiona mukana on kolmas lentokoneessa oleva operaattoripiste. Hankkeen tässä vaiheessa ei haeta suorituskykyä, jossa operaattoripiste sijaitsisi esimerkiksi maa-asemalla tai aluksella.

Päätöksiä siitä mitä kaikkia elementtejä omasuojajärjestelmä tulee sisältämään ei ole tehty eikä niitä tulla suoriskyvyn osalta julkistamaan. Uuteen koneeseen voitaisiin asentaa esimerkiksi erilaisia tutka- ja ohjusvaroitusjärjestelmiä sekä omasuojaheitejärjestelmiä.

Useista mukana olevista konetyypeistä on jo aiemmin mofidoitu erikoiskäyttöön tarkoitettuja ilma-aluksia. Ne myös toimivat ja operoivat Suomea vastaavissa olosuhteissa myös sääolosuhteiden osalta, joka on tärkeä osa Rajavartiolaitoksen vaatimuksista.

Nykyisten Dornier-valvontakoneiden valvonnallinen kattavuus on minitaso, joka aiotaan toteuttaa. Päätöksiä suuremmista muutoksista ei valvontatarpeen osalta ei ole tehty. Nykytaso saatetaan kyetä toteuttamaan uusilla koneilla jopa vähemmillä lentotunneilla nopeuden ja parempien sensoreiden avulla.

Rajavartiolaitos varautuu kuitenkin myös toimintaympäristön dramaattisiinkin muutoksiin ja kyky toiminnan mukauttamiseen on olemassa. Sitä tarjoaa riittävä miehistömäärä sekä pitkän toiminta-ajan mahdollistava valvontakonealusta. Valvonnan painopistettä voidaan siirtää joustavasti, jonka lisäksi lentoaikoja voidaan pidentää.

Tulevaisuudessakin on tehtäviä missä on järkevää lentää matalalla ja tarvittaessa hiljempaakin. Sitten on tehtäviä joissa on sensoreidenkin kannalta järkevämpää lentää korkeamalla ja kovempaa. Esimerkiksi tietyissä tutkan kuvantamismoodeissa on etua korkeudesta ja nopeudesta. Haemme joustavuutta ja suihkukoneilla on tarvittaessa lentää hyvin hitaasti ja tarvittaessa erittäin nopeasti", kertoi Rosenqvist operoinnista.

Mikään ei myöskään tarvittaessa estä uusien MVX-koneiden operointia maantietukikohdista. Aika kuitenkin näyttää onko tällaiselle tarvetta, kun uudet ilma-alukset löytävät paikkansa paikkansa myös poikkeusolojen tehtävissä.

"Nyt ollaan hankkimassa lavettia ja järjestelmää, joka tuottaa valtavasti tietoa. Tietysti haluamme tukea Puolustusvoimia ja haetaan kykyä yhteisoperointiin. Meillä olisi jatkossa mahdollisuus toimia muissakin kuin rauhanajan olosuhteissa ja tuottaa lisäarvoa Puolustusvoimille olemassa olevilla kyvykkyyksillä", sanoi Rosenqvist.

 
Pääsopimuskumppaneita karsitaan uudelleen keväästä 2023 lähtien

MVX-hankkeen edetään vuoden 2023 aikana tarjouspyyntö- ja kolmivaiheisen neuvottelumenettelyn kautta. Pääsopimustoimittajaehdokkaiden määrä tulee karsiutumaan keväällä 2023 ja jatkoon pääsee 3-5 toimittajaa. Niiden kanssa jatketaan kahdelle neuvottelukierrokselle kesän ja syksyn 2023 aikana. Myös jälkimmäisillä neuvottelukierroksilla voidaan suorittaa karsintaa.

Tavoitteena on, että vuoden 2023 loppuun mennessä Rajavartiolaitos solmii sopimuksen yhden pääsopimuskumppanin kanssa.

Ensimmäinen uusi MVX-valvontalentokone on Rajavartiolaitoksen käytössä vuoden 2026 aikana ja toinen tulee käyttöön vuonna 2027. Uudet MVX-valvontalentokoneet tukeutuvat aikanaan Rajavartiolaitoksen uudistettavaan Turun tukikohtaan.

“Näen realistisena molempien koneiden olevan operatiivisessa käytössä vuonna 2027, jolloin Rajavartiolaitoksen lentokonetoiminnan suorituskyky kasvaa merkittävästi, ja olemme entistä valmiimpia vastaamaan myös haastaviin tilanteisiin”, päätti MVX-hankejohtaja prikaatikenraali Tolppanen.

Rajavartiolaitos on MVX-hankkeen yhteydessä tarkastellut myös henkilöstötilannetta ja tavoitteena on saattaa se oikealle tasolle uuden kaluston käyttöönoton yhteydessä. Asia tarkentuu myöhemmin, mutta ei tarkoita välttämättä tarvetta lisähenkilöstölle. Rajavartiolaitoksen lentäjät tulevat reserviupseerikurssin kautta ja nyt Ilmavoimien tuleva F-35A -hävittäjä saa mielenkiintoisen kilpailijan Rajan väreissä. Lentäjän kannalta toimivuutta ollut varmistamassa Dornieria edelleen lentävä majuri Rosenqvist. Myös muu henkilöstö kuten operaattorit ovat olleet MVX-hankkeen määrittelyissä läheisesti mukana.

“Rajavartiolaitoksella ei ole tyypillisesti ole ollut ongelmia saada työntekijöitä. Meidän kannalta tilanne on hyvä eikä uusi lentokone ainakaan sitä heikennä. Olemme edelleen houkutteleva työpaikka sekä ohjaajille että mekaanikoille, operaattoreille ja muulle henkilöstölle”, päätti Rosenqvist.

MVX-valvontakoneille tullaan tekemään niiden elinkaaren aikana suurempia ja pienempiä päivityksiä sensorijärjestelmien kehittyessä ja mahdollisten toimintaympäristön muutosten myötä. Alustavien arvioiden mukaan sensorijärjestelmät uusitaan elinkaaren puolivälissä. Uudet MVX-valvontalentokoneet palvelevat Suomea noin 30 vuoden ajan.

Valvontalentokoneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta maalla ja merellä, merihätään joutuneiden pelastamisen tukeminen, merellisten ympäristövahinkojen havaitseminen ja niiden torjuntaoperaatioissa tukeminen. Uusien koneiden suunnittelussa huomioidaan myös kasvava tarve itärajan valvonnan ja sen yhteydessä tehtävän Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnan tehostamiseen.

MVX-hankkeessa Rajavartiolaitoksen MVX-koneita on esitetty sini-valkoisissa sekä nykyisin käytössä olevan kaltaisessa maalauskaaviossa. MVX-hanketoimisto vahvisti Lentoposti.fi:lle, että tulevien lentokoneiden väristä ei ole vielä tehty mitään päätöksiä ja kaikki tässä vaiheessa esillä olleet kuvat ovat ainoastaan havainnekuvia. MH

Lue myös aikaisemmat MVX-hankeuutisemme: