Suomen aluelennonjohdossa aloitettiin syyskuussa 2018 CPDLC-datalinkkiyhteyden koekäyttöjakso yhteistyössä ANS Finlandin ja Finnairin kanssa. Samanlainen datalinkkiyhteys on nykyisin käytössä lennonjohtajan ja lentäjän välillä jo läpi Euroopan. Nyt myös Suomi ottaa lentoturvallisuutta parantavan ja radiojaksokuormitusta vähentävän järjestelmän käyttöön.

Suomessa lennonvarmistuspalvelua antava ANS Finland aloitti Tampereen aluelennonjohdon alueella CPDLC (controller–pilot data link communications) -datayhteyden koekäyttöjakson 11. syyskuuta 2018. Ensimmäinen operatiivinen datalink-yhteyskokeilu otettiin onnistuneesti torstaina 13. syyskuuta 2018 kello 10:50 Suomen aikaa. 

"Ensimmäisen koeyhteyden otti aluelennonjohtaja Riku Uurinmäki ennalta sovitun testiohjelman mukaisesti Finnairin Helsingistä Ivaloon matkalla olleen lennon AY637 kanssa", kertoo ANS Finlandin Jani Rautiainen Lentoposti.fi:lle.

Operatiivinen lennonvarmistus jatkaa CPDLC-järjestelmän koekäyttöä  Finnairin kanssa 1.10.2018 alkaen Suomen lentotiedotusalueella  (EFIN FIR). Lopullinen käyttöönotto on suunniteltu toteutettavaksi 6. joulukuuta 2018  tapahtuvan ilmailukäsikirjan AIRAC (Aeronautical Information Regulation And Control) -päivityksen yhteydessä.

"ANS Finland toteuttaa koekäyttöä 24/7 periaatteella siten, että palveluntarjoaja saa käyttökokemuksia kaikista mahdollisista lennon vaiheista dataviestinnän osalta. Koekäyttöä voidaan mahdollisesti laajentaa muidenkin yhtiöiden kanssa tehtäväksi, jos tämä katsotaan aiheelliseksi", tarkensi Rautiainen.

 Datalinkkiyhteyksien avulla ilmailusta pyritään tekemään entistä turvallisempaa modernin kommunikoinnin avulla.

FANS (Future Air Navigation System) -järjestemän myötä esimerkiksi Airbus A320 -koneisiin on asennettu ATSU (Air Traffic Services Unit) -yksikkö, joka käyttää koneen kolmosradion VHF-datalinkkiä.

Molemmille ohjaajille on asennettu DCDU (data link control and display unit) -käyttölaitteet, joiden avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa CPDLC (controller–pilot data link communications) -viestejä.

CPDLC:n avulla lennonjohtaja voi lähettää ohjaamoon esimerkiksi uuden korkeusselvityksen, ohjaussuunnan tai suoran selvityksen uudelle reittipisteelle.

Lentäjät vahvistavat saamansa selvityksen, jonka jälkeen ohjaamoon tulee vielä varmistus viestin kulkemisesta. Tämän jälkeen uutta selvitystä voidaan noudattaa.

Vastaavasti myös lentäjät voivat välittää lennonjohtoon pyyntöjä esimerkiksi lentokorkeuksista.

Datalinkkiyhteyden käyttö vähentää perinteisen radioliikenteen tarvetta ja vapauttaa ruuhkautuneita lennonjohtojaksoja paremmin muun lentoliikenteen käyttöön.

Datalinkkiselvityksen takaisinluvussa ja ymmärtämisessä tulee myös vähemmän väärinkäsityksiä, kuin perinteisen äänikommunikaation kanssa vaikka käytössä onkin standardoitu RTF-kieli.

 Ensimmäiset datalinkkiyhteyssovellukset otettiin Suomessa käyttöön Helsinki-Vantaalla vuonna 2013. Tuolloin aloitettiin reittiselvitysten välittäminen kaupalliselle lentoliikenteelle datalinkin kautta.