Helsingin Hernesaaressa sijaitseva helikopterikenttä (EFHE) sai uuden uuden ympäristöluvan. Sen myötä helikopteritoiminta voi jatkua vuoteen 2020 saakka, jolloin kopterikenttä jää mahdollisen asuntotuotannon jalkoihin. Lentojen määrä on pudonnut vilkkaimpien aikojen tuhansista noin 600 vuosittaiseen operaatioon.

Helsingin kaupupungin ympäristölautakunta päätti Hernesaari Heliportin uudesta ympäristöluvasta kokouksessaan 16. helmikuuta. Se koskee helikopterikentän nykyisen toiminnan jatkamista toistaiseksi. Lupa ei enää sisällä toimilupaa aiemmin operoiduille Tallinnan reittilennoille. Päätös on voimassa 31. joulukuuta 2020 asti.

Ympäristölautakunta määräsi myös, että hakijan tulee asettaa ympäristökeskukselle viiden miljoonan euron vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Nyt annetun päätöksen valitusaika päättyy 25. maaliskuuta 2016.

Meluhaitta on pienentynyt merkittävästi

Hernesaari Heliporttia käytetään hätä-, pelastus-, potilas-, sairaankuljetus- ja viranomaislentoihin sekä koulutus-, huolto-, työ-, tilaus- ja yksityislentoihin.

Helikopterikentän pääasiallisia käyttäjiä ovat Puolustusvoimat, Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue sekä lääkärihelikopterit ja Helikopterikeskus Oy. Vuosittain lentoja on noin 600 ja päivittäin toiminta vaihtelee 0-5 lennon välillä.

 Puolustusvoimat operoi Hernesaaresta Utin jääkärirykmentin MD500- ja NH90-helikoptereilla vaihtelevasti noin 30-50 lentoa vuodessa. Vartiolentolaivue tukeutuu kenttään 20-40 kertaa vuodessa AgustaWestland AW119 Koala, Agusta Bell AB 412 ja Airbus Helicopters AS 332 L1 Super Puma -kalustolla. Muita potilas- ja sairaankuljetuslentoja on vuodessa arviolta noin 30.

Suurin helikopterikentän käyttäjä on Helikopterikeskus Oy Helsinki, joka lentää Hernesaaresta yksityisiä tilaus-, koulutus- ja huoltolentoja keskimäärin 400 vuodessa. Se käyttää lentoihin pääasiassa AB/Bell 206 Jet Ranger, Robinson R66 Turbine, Robinson R44 ja Airbus Helicopters EC120 -helikoptereita.

Helikopterikeskuksen ohella muut operaattorit ja yksityiset helikopterit lentävät Hernesaaresta arviolta 100 lentoa vuodessa. Vuosina 1989 - 2000 Radio Cityn lentävä liikennereportteri Klaus "Klaude Kopteri" Bremer tukeutui Hernesaaren kenttään Robinson R22 -kopterillaan.

Helikopterikentän toiminnan merkittävin ympäristökuormitus on helikoptereiden aiheuttama melu, joka on kuitenkin vähentynyt merkittävästä huippuvuodesta 2003. Tuolloin Hernesaaresta operoitiin reittilentoja Tallinnaan ja lentoja oli vuodessa kaikkiaan 4003. Melun lisäksi ympäristöhaittaa voisivat mahdollisesti aiheuttaa polttoaineen varastointi ja tankkaus.

Meluhaittaa on pyritty vähentämään lähestymissuuntien valinnalla sekä minimilentokorkeuksilla. Lentokentän käyttöaika on myös rajattu 07.00-22.00 väliselle ajalle.

Melutaso (LAeq) saa olla ulkona ympäristön asuinalueilla, virkistysalueilla sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla päiväaikaan kello 7.00 - 22.00 enintään 55 dB.

Yöaikaan käyttö  on sallittu vain välttämättömiin valvonta-, hälytys- ja pelastuslentoihin sekä hätälaskeutumispaikkana.

Hernesaaren helikopterikenttää pyrittiin kehittämään myös osaksi Helsinkiä. Sen siirtoa suunniteltiin tehtäväksi kauemmas asutuksesta maantäytön avulla (kuva suunnitelmista vasemmalle). Suunnitelmat laitettiin jäihin jo syksyllä 2012.

Hernesaari Heliport on toiminut samassa paikassa 1980-luvun lopulta asti ja se on kaikkien toimijoiden käytössä. Helsingin alueelta ovat poistuneet aiemmin jo mm. Etelärannan ja hotelli Hesperian helikopterilaskupaikat. Nykyisin Helsingissä on rajoitetussa käytössä vielä mm. Mäntyniemen ja HYKS:in laskupaikat.

Lue myös: