Itämerestä vuonna 2016 Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen kartoitusten yhteydessä löytyneen toisen maailmansodan aikaisen neuvostoliittolaisen pommikoneen yksilöhistoria ja miehistön tarina on selvitetty. Kyseessä on Yhdysvalloissa rakennettu konetyyppi.

Heinäkuussa 2017 Suomen ilmailumuseo ja Badewanne-sukellusryhmä suorittivat Museoviraston ja Nord Stream 2 -yhtiön luvalla yhden päivän kestäneet sukellustutkimukset lentokoneen hylyllä sen yksilön tunnistamiseksi.

Kone löydettiin kansainväliseltä meria-alueelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen yhteydessä. Yhtiö kartoitti merenpohjaa putkilinjan asennuskäytävää varten, jolloin myös lentokonehavainto tehtiin.

Kokonaisena säilynyt lentokoneen hylky oli yli kilometrin päässä suunnitellusta reitistä ja se makaa pohjassa yli 100 metrin syvyydessä läntisellä Suomenlahdella. Etuosa on hautautunut pohjasedimenttiin.

Lentokone löydettiin jo vuoden 2016 alkupuolella MMT:n tutkimuksissa, jolloin Nord Stream 2 välitti tiedon siitä Museovirastolle. Kohteen on arvioinut Nord Stream 2:lle suomalainen ARK-sukellus sekä Suomen Ilmailumuseo.

Merenpohjassa maannut kone tunnistettiin amerikkalaisvalmisteiseksi kaksimoottoriseksi Douglas A-20G-20-DO Havoc (DB-7 Boston) -kevyt pommittajaksi (kuvassa alla  konetyyppi Yhdysvaltain ilmavoimien museossa). Koneen US Army numero on 42-86826. Yhdysvalloissa kone tunnetaan nimellä Douglas P-70 Nighthawk.

Kyseinen koneyksilö oli kuitenkin Neuvostoliiton ilmavoimien käytössä. Se oli saatu amerikkalaisliittolaisilta Lend-Lease -avustusohjelman kautta. Neuvostoliiton käytössä koneen taktinen numero oli 24.

Douglas rakensi kaikkiaan 7478 A-20-konetta, joista 3140 toimitettiin Neuvostoliittoon. Siellä tyypistä käytettiin brittien omaksumaa Boston-nimeä.
Neuvostoliitolla on käytössään enemmän A-20 -koneita kuin Yhdysvaltain ilmavoimilla.

Lend-Lease -avussa Yhdysvallat toimitti Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana mm. 14 795 lentokonetta, 375 833 kuorma-autoa ja 7 053 panssarivaunua.

18. syyskuuta 1944 alas ammutussa koneessa oli kolmen hengen miehistö. Koneen kotikenttänä toimi silloisen Leningradin alueen Klopitsy.

Suomen ilmailumuseon intendentti ja meriarkeologi Matias Laitinen yhdisti Badewanne-ryhmän suorittamien sukellusten havainnot ja useiden maiden tutkijoiden arkisto- sekä kirjallisuustutkimusten tiedot saadakseen selville Neuvostoliiton Itämeren punalippuisen laivaston ilmavoimien koneen ja miehistön kohtalon syyskuussa 1944 tapahtuneen pakkolaskun jälkeen.

Suomen ilmailumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, jonka toimintaan kuuluu Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa myös tarvittaessa lentokoneen hylkyihin kohdistuvat tutkimukset ja viranomaisten avustaminen.

 HS: kertoo pommikoneen ja sen miehistön tarinan