Suomen Ilmailumuseo järjestää joulukuussa 2017 kansainvälisen asiantuntijaseminaarin, joka kokoaa yhteen vanhojen lentävien ilma-alusten harrastajat, ilmailuhistorian asiantuntijat ja viranomaiset. Tavoitteena on koota pieni ja osaava toimijajoukko yhteen sekä saada lentäville museoilma-aluksille aiempaa suurempaa arvostusta ja statusta.

 Asiantuntijaseminaari on osa Suomen Ilmailumuseon Suomi lentää! -kampanjaa, jolla juhlistetaan Suomi 100 -vuotta. Seminaariin kutsutaan puhujia kotimaasta ja ulkomailta.

Tavoitteena on muun muassa keskustella perinneilma-aluksia koskevista määrittelyistä ja terminologiasta, operointiin liittyvistä viranomaiskysymyksistä ja taloudellisista edellytyksistä sekä rahoitusmalleista. Samalla Suomeen halutaan omaksua alan kansainvälistä osaamista ja hyviä käytänteitä.

Seminaari on suunnattu vanhojen lentävien ilma-alusten parissa toimiville, viranomaisille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Paikalle on kutsuttu alan toimijoita mm. Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Englannista. Niissä kaikissa museokonetoiminta on kehittynyttä ja aktiivista.

Suomen Museovirastolla ei nykyisin ole perinneilma-alusten operointiin ja ylläpitoon vakiintuneita ohjeistuksia ja käytäntöjä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla on omat määräyksensä koskien ilma-aluksia. Yksi seminaarin tavoitteista onkin mahdollisuus parantaa ja kehittää olemassa olevia määräyksiä.

Perinneilma-aluksilla ei ole nykyisellään rekisteriä, jossa niiden ilmailuhistoriallinen arvo niin yksilönä, konetyyppinä tai luokkana olisi huomioitu. Vastaavat rekisterit on käytössä nykyisin laivoilla, veneillä ja museoajoneuvoilla.

Seminaarin toivotaan myös tuovan pienen ja hajallaan olevan toimijajoukon yhteen. Myös vanhojen koneiden korjausosaajat ovat vähissä ja heidät halutaan yhteen kehittämään toimintaa ja turvaamaan koneiden lentokunto myös tulevaisuudessa.

Nykyisin esimerkiksi experimental-koneiden rakentajilla omat piirinsä mutta historiallisten ilma-alusten rakentajista ja käynnissä olevista hankkeista ei ole minkäänlaista rekisteriä.

Ilmailupiirit ovat myös huomioineet Opetus ja kulttuuriministeriön jakamat avustukset mm. perinnepurjelaivoille. Tulevaisuudessa nähdäänkin mahdollisena, että vastaavia avustusksia voitaisiin myöntää myös perinneilma-aluksille.

Se vaatii yhteistyötä ja oman lautakunnan perustamista, joka kokoaisi yhteen viranomaiset, teknisen osaamisen sekä lentäjät ja rakentajat. Kyseinen elin tekisi arvionsa ilma-alusten ilmailuhistoriallisesta arvosta.

Suomessa lentävät historialliset koneet ovat lähinnä harraste- ja vapaaehtoisvoimin lentokelpoisina pidettyjä vanhoja koneyksilöitä. Kyseisen joukon moottoroituja ns. museokonetyyppejä ovat mm. Douglas DC-3, Fouga CM170 Magister, Saab 91 Safir, VL Viima II, Auster MK 5, Piper J-3 Cub ja todellinen warbird Gloster Gauntlet.

Kotimaisen osastotaitolentoryhmä Arctic Eaglesin kaksitasoiset itserakennetut taitolentokoneet ovat myös vanhan konekannan edustajia. Edellä mainittujen ohella Suomessa lentää myös useita vanhoja purjelentokoneita.

Perinneilma-alukset ovat suosittuja vetonauloja lentonäytöksissä ja muissa tapahtumissa ja ilmentävät konkreettisesti ilmailun historiaa. Suomen Ilmailumuseon järjestämä suomalaisen ilmailun historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta esitellyt Kaivopuiston lentonäytös, jossa esiintyi myös useita vanhoja ilma-aluksia, houkutteli paikalle yli 130 000 kävijää.

Museokoneista taivaalla nähtiin tuolloin Fouga Magister parivaljakko, Douglas DC-3 ja VL Viima II sekä Ruotsista saapunut Saab Draken -hävittäjä.

 Suomen Ilmailumuseon perinneilma-aluksia käsittelevä asiantuntijaseminaari järjestetään 8.-9. joulukuuta 2017.