Oikeusasiamies ei moiti viranomaistoimintaa epäiltyjen CIA:n vankilentojen yhteydessä

Helsinki-VantaaViranomaiset eivät olleet osallisia USA:n salaiseen vankilento-ohjelmaan, totesi eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Samaten ei jäänyt epäilystä, että Suomea olisi käytetty vankilentoihin viranomaisten tieten. Kaikkia Helsinki-Vantaalla käyneisiin koneisiin liittyviä tietoja vuosilta 2001 - 2006 ei enää ole saatavissa.

Oikeusasiamiehellä ei myöskään ollut perusteita arvostella suomalaisia viranomaisia siitä, ettei vankilentoja olisi pyritty selvittämään kulloinkin käytettävissä olevien tietojen edellyttämässä laajuudessa.

Selvityksessä ei ole voitu varmistaa, että yksikään tutkituista lennoista olisi ollut vankilento. Toisaalta selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä on voitu käyttää vankilentoihin salaa suomalaisviranomaisilta.

Oikeusasiamies selvitti Suomen osallisuutta tai Suomen alueen käyttöä vankilento-ohjelmaan marraskuusta 2012 lähtien. Selvitys kattoi vuodet 2001 - 2006.

Oikeusturvaa tulee parantaa

"Vankilennot ja niihin liittyvät perus- ja ihmisoikeusloukkaukset tulee estää mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi epäilyt valtioiden osallisuudesta niihin täytyy voida selvittää tehokkaasti", toteaa oikeusasiamies.

Jääskeläinen esittää asiassa kuultujen viranomaisten harkittavaksi, millä tavoin niiden toimialoilla käytettävissä olevilla keinoilla, kansainvälinen yhteistyö mukaan luettuna, voitaisiin tehostaa valmiuksia mahdollisten vankilentojen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

Oikeusasiamies kohdistaa esityksensä erityisesti liikenne- ja viestintäministeriölle, ulkoasiainministeriölle, Rajavartiolaitokselle, Pääesikunnalle ja Suojelupoliisille. Jääskeläinen pyytää niitä, tarvittaessa keskenään sopimallaan tavalla, ilmoittamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin esitys on siihen mennessä mahdollisesti johtanut.

Hän katsoo, että eurooppalaisilla valtioilla, Suomi mukaan lukien, on tarve parantaa oikeusturvajärjestelmiään näissä suhteissa.

Selvityksessä ilmeni muun muassa, että ilmailualan toimijoilla ei ole ohjeistusta perus- ja ihmisoikeusloukkauksia sisältävien siviili-ilmailun väärinkäytösepäilyjen tunnistamiseen tai selvittämiseen.

Selvitys tehtiin kattavasti

Peräti 181-sivuinen ratkaisu (linkki siihen jutun lopussa) on vaatinut valtavasti työtä. Oikeusasiamies lähetti selvityspyynnön kaikille suomalaisille viranomaistahoille, joilla olisi voinut olla tehtäviinsä liittyvää tietoa asiasta. Niitä olivat:

- Ulkoasiainministeriö
- Sisäasiainministeriö
- Suojelupoliisi
- Keskusrikospoliisi
- Rajavartiolaitos
- Tullihallitus
- Puolustusministeriö
- Pääesikunta
- Suomen erityisedustusto Pohjois-Atlantin liitossa
- Liikenne- ja viestintäministeriö
- Liikenteen turvallisuusvirasto
- Finavia Oyj / Suomen aluelennonjohto
- Tasavallan presidentin kanslia
- Valtioneuvoston kanslia
- Valtakunnansyyttäjänvirasto

rajavartiolaitos_logoLisäksi niitä viranomaisia, joilla saattoi olla välittömiä lentokenttähavaintoja, kuten Rajavartiolaitosta ja Tullia, pyydettiin kuulemaan henkilöstöänsä.

Selvitykset saapuivat helmi-maaliskuussa 2013. Selvityksen antaneet viranomaiset olivat käyneet läpi tietokantojaan ja arkistojaan. Moni viranomainen oli myös kuullut henkilöstöään ja ulottanut selvityksen asiakirjatarkastusta syvemmälle.

Oikeusasiamies pyysi vielä lisäselvityksiä ja -tietoja joistakin yksityiskohdista Liikenteen turvallisuusvirastolta, Rajavartiolaitokselta, Pääesikunnalta, Finavia Oyj:ltä ja ulkoasiainministeriöltä.

Asiaa selvitettiin myös tekemällä tarkastus Suomen aluelennonjohtoon ja tutustumalla salassa pidettäviin tietoihin, joita Suojelupoliisi saa kansainvälisen tiedustelutiedonvaihdon kautta.

Liikenteen turvallisuusviraston kuulemisten perusteella oikeusasiamies pyysi Keskusrikospoliisia selvittämään yksityissektorin toimijoiden mahdollisia havaintoja Helsinki-Vantaan lentokentällä 20. - 21.9.2004 käyneestä lentokoneesta N88ZL. Koneen kenttähuolinnan, miehistön kuljetuksen ja majoituksen kautta ei tullut ilmi seikkoja sen tueksi, että kyse olisi ollut vankilennosta.

Oikeusasiamiehen selvitys täydentää ulkoasianministeriön vuonna 2011 tekemää vastaavaa selvitystä. Asiaan kohdistuu laaja kansainvälinen huomio. Esimerkiksi Euroopan neuvosto, Euroopan unionin parlamentti ja Yhdistyneet kansakunnat ovat julkaisseet monia asiaa koskevia laajoja selvityksiä.

Niiden mukaan CIA:n vankilento-ohjelma on ollut aktiivinen myös Suomen lähialueilla, kuten Puolassa ja Liettuassa. Myös Ruotsista on luovutettu maasta poistettavia henkilöitä CIA:n haltuun ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla.

Oikeusasiamies aloitti tutkinnan asian suuren selvitysintressin ja ulkoministeriötä laajempien tiedonsaantioikeuksiensa johdosta. Lain mukaan oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta kaikki laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Lennoista ei enää ole saatavissa täyttä varmuutta

Merkittävä osa lentoja yksilöivistä tiedoista ei ollut enää saatavissa, sillä aikaa oli kulunut ja järjestelmiin oli tehty muutoksia. Näin ollen lentojen yksityiskohtia ei enää ollut enemmälti selvitettävissä.

Helsinki_Airport_terminalSiviili-ilmailun valvontajärjestelmät on suunniteltu ylläpitämään lentoturvallisuutta. Lennonvarmistuksen tarkoituksena ei ole tuottaa tarkkoja tietoja yksittäisistä lennoista tai niiden matkustajista. Tietojen säilytysaika järjestelmissä on rajallinen.

Varmuudella ei siis voida sulkea pois sitä, etteikö Suomen ilmatilaa tai lentokenttiä olisi käytetty salaa vankilentoihin. Lisäksi on mahdollista, että vaikka vankilennoissa käytetyn lentokoneen lentosuunnitelmassa olisi mainittu Suomi välilaskupaikkana, lento ei ole tosiasiassa saapunut Suomeen, todetaan selvityksessä.

Vankilento olisi ollut valtion lento

Kansainvälisten selvitysten mukaan vankilentoja on salattu ostamalla tilauslentopalveluja yksityisiltä lentoyhtiöiltä ja manipuloimalla lentotietoja, jolloin lento ei anna ulospäin mitään vaikutelmaa liitynnästä CIA:han. Näin lennon tosiasiallinen luonne valtion lentona on salattu, ja lento on saatu näyttämään siviili-ilmailulta.

Valtion ilma-alukset tarvitsevat Pääesikunnalta luvan saapua Suomen alueelle. Siviili-ilmailussa lupia ei tarvita.

Vankilento on valtionilma-alus, vaikka kone olisi vuokrattu yksityiseltä lentoyhtiöltä. Jos lennon kapteeni ei syötä koneen ns. transponderiin kirjaintunnusta, jonka mukaan kyse on valtionilma-aluksesta, lennonjohto ei saa tietää, että kyse on tosiasiassa valtionilma-alus.

"Suomen lennonvarmistus ei siten ole voinut eikä voi tunnistaa lentoa valtionilma-alukseksi, jos lento ei itse ilmaise sitä. Tältä osin järjestelmät perustuvat luottamukseen."

Ilmailualan toimijoilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa esimerkiksi puolustushallinnolle epäilyjään siitä, että siviili-ilma-alusta käytetään valtion ilma-aluksena tai valtion lentoon. Tätä varten ei ole myöskään vakiintunutta käytäntöä tai ohjeistusta.

Oikeusasiamies selvitti myös aikaisempia selvityksiä

Oikeusasiamies selvitti myös sitä, kuinka lentojen valvonta ja ilmiön seuranta on järjestetty Suomessa sen jälkeen, kun CIA:n salainen ohjelma paljastui maailmanlaajuisesti.

Kansainvälisissä selvityksissä on erityisesti alkuvuodesta 2006 lähtien yksilöity lukuisia lentokoneita, joita epäillään käytetyn vankilento-ohjelmassa. Epäilyt Suomen mahdollisesta osallisuudesta heräsivät helmikuussa 2010 YK:n ihmisoikeusneuvoston selvityksen myötä.

Asiaa on selvitetty monin tavoin myös Euroopassa. Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentin väliaikainen valiokunta lähettivät vuosina 2005 ja 2006 muun muassa Suomelle selvityspyyntöjä vankilennoista.

Nämä selvityspyynnöt on lähetetty ja niihin on reagoitu eri kanavia pitkin. Euroopan neuvoston pääsihteerin tiedustelun on käsitellyt ulkoasiainministeri, Euroopan neuvoston raportoijan tiedustelut on käsitellyt kansanedustajista koostuva Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta ja Euroopan parlamentin väliaikaisen valiokunnan kirjeen on käsitellyt Suomen pysyvä EU-edustusto. Se on lähettänyt kirjeen myös eduskunnalle tiedoksi.

Lennot jäivät selvittämättä vuonna 2006

Oikeusasiamies kiinnittää huomiota Euroopan neuvoston raportoijan 31.3.2006 EN:n Suomen valtuuskunnalle lähettämään kirjeeseen, jossa tiedusteltiin yksilöidysti 41 lennosta.

Suomen puolesta tähän tiedusteluun ei vastattu yksilöidysti. Vuonna 2006 selvittämättä jätettyjä lentotietoja ei ollut enää tallella vuonna 2011, kun ulkoasiainministeriö ryhtyi laaja-alaisemmin tutkimaan lentoja. Tuolloin tiedot oli jo tullut lain mukaan hävittää Rajavartiolaitoksen rekistereistä. Lento- tai tutkatietoja ei enää ollut tallessa muun muassa lennonvarmistusjärjestelmien uusimisen takia.

"Asiassa ei kuitenkaan ole aihetta epäillä, että laajempien lentotietoselvityksien tekemättä jättäminen olisi johtunut muusta kuin siitä, että pyyntöä ei ollut esitetty suoraan ulkoministeriölle tai välitetty sille tiedoksi."

Oikeusasiamies pitää ulkoasiainministeriön vuodesta 2011 suorittamia selvityksiä asiassa asianmukaisina.

Selvitykset ovat pääosin julkisia

Viranomaisten oikeusasiamiehelle antamat selvitykset ovat pääosin kokonaan julkisia, ja ne on julkaistu pdf-muodossa ratkaisun yhteydessä. Joistakin selvityksistä on peitetty viranomaisen yksilöimiä salassa pidettäviä kohtia.

Peitetyt kohdat eivät koske vankilentoja, vaan muun muassa Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön, viranomaisten valvontatoimeen tai maanpuolustukseen liittyviä seikkoja.

Salassa pidettävä aineisto on ollut oikeusasiamiehen käytössä ja se on otettu huomioon selvityksen johtopäätöksissä. Aineisto ei anna aihetta julkisesta selvityksestä eroaviin johtopäätöksiin.

Oikeusasiamiehen ratkaisu: PDF