Patria on sitoutunut rahoittamaan uutta lentokonetekniikan professuuria Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pääainetasoisella koulutuksella paikataan Aalto-yliopistossa pitkälti alasajettua opetusta. Suomen ilmailualan toimijoille tämä merkitsee tulevaisuudessa uusia osaajia.

Patria kertoi yhteistyöstä yliopiston kanssa kesäkuussa 2018. Aamulehden mukaan kyseessä on kymmenvuotinen kumppanuus, jonka arvo on noin 800 000 euroa.

Nyt yhtiön Patria Magazine -julkaisu kertoo tarkemmin professuurin taustoista. Artikkelissa muistutetaan, että siviili-ilmailu on jatkuvassa kasvussa. Samaan aikaan sotilasilmailussa tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja Suomella on edessä suuret Hornet-hävittäjäkaluston korvaushankinnat.

Vaikka Suomessa ei valmisteta lentokoneita, on niiden tekniikkaa huollettava ja korjattava, järjestelmiä on kehitettävä ja koneita modifioitava. Tähän tarvitaan osaavia ihmisiä sekä ilmailuviranomaisten huolto- ja valmistustoimintaan sertifioimia organisaatioita.

Patrian mukaan oli kuitenkin lähellä, ettei lentokonetekniikan yliopistotasoinen pääaineopiskelu päättynyt kokonaan uuden Aalto-yliopiston rakentamisen mainingeissa. Aiemmin Teknillisessä korkeakoulussa opetetulle pääaineelle ei nähty jatkomahdollisuuksia (otsikkokuvassa korkeakoulun entinen Otaniemen tuulitunneli, jota nykyisin käyttää Arteform Oy).

Patrian Aviation-liiketoiminnan johtaja Martti Wallin (kuvassa oikealla) käynnisti keskustelun opetussektorin ja Ilmavoimien edustajien kanssa ilmailuinsinöörikoulutuksen jatkuvuuden Suomessa takaavan ratkaisun löytämiseksi.

"Jo pelkästään luontaisen vaihtuvuuden johdosta Patrialla on jatkuva tarve alan huippuosaajille. Nykyaikainen lentokalusto järjestelmineen vaatii teknistä asiantuntijuutta," muistuttaa Wallin yhtiön lehdessä.

"Tampereen teknillisen yliopiston dekaani Pauli Kuosmanen oli kiinnostunut jatkamaan ja kehittämään pääainetasoista lentokonetekniikan koulutusta sekä tutkimusta, joten päätimme tehdä sen heille taloudellisesti mahdolliseksi."

Patria on nyt sitoutunut tukemaan TTY:n tarjoamaa koulutusta 10 vuoden ajan merkittävällä rahoituksella. Se nostetaan uudelle tasolle pääaineen statuksella ja uudella professuurilla.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko on tyytyväinen ratkaisuun.

"Jotta saamme kalustostamme täyden suorituskyvyn irti, on meillä oltava omaa osaamista. Se takaa myös taloudellisuuden ja toiminnan turvallisuuden. Meillä tekee noin 100–120 henkilöä töitä lentokoneiden ja niihin liittyvien järjestelmien parissa. Heistä noin kaksi kolmasosaa on insinöörejä."

Puolustusvoimien logistiikkalaitos hyödyntää kotimaista teollisuutta sekä suunnittelu-, huolto- että valmistusorganisaationa.

"Insinööritieteitä on osattava laajasti, jotta kyetään tekemään kaikkea mitä me teemme. Tarvitsemme jatkossakin materiaalitekniikkaan, lujuuslaskentaan, aerodynamiikkaan, lentomekaniikkaan, sähkötekniikkaan, elektroniikkaan ja koneenrakennustekniikkaan erikoistuneita ihmisiä", luettelee Patrian Wallin.

"Perinteisillä insinööritieteillä on kysyntää, vaikka digitalisaatio, tietotekniikka ja tekoäly ovatkin nyt eniten pinnalla. Jos lentokoneen rakenteita korjataan tai modifioidaan, tarvitaan koneinsinöörejä, lujuuslaskijoita ja aerodynamiikan osaajia, joilla on kokemusta."

Yliopistotasoisen opetuksen ohella Patria pohtii yhteistyössä ammattioppilaitosten kanssa mahdollisuuksia kehittää lentokonealan koulutuksen houkuttelevuutta. Patria Magazinen mukaan dekaani Pauli Kuosmanen odottaa innolla uuden lentokonetekniikan professuurin käynnistymistä Tampereella.

"Nostamme koulutuksen uudelle tasolle. Opetamme laaja-alaisesti, alkaen lentokoneen järjestelmistä aina tieto- ja viestintätekniikkaan, kyberturvallisuuteen sekä materiaaleihin saakka. Valittavan professorin myötä lisäämme myös tutkimustoimintaa", Kuosmanen kertoo.

Patria Magazinen mukaan lentokonetekniikan pariin toivotaan edelleen opiskelijoita monenlaisista taustoista. Pääaine se tulee olemaan kone- ja tuotantotekniikassa. Opinahjon toivomus on, että sitä suorittaisivat edelleen myös sivuaineena esimerkiksi elektroniikkaa, materiaali-, ict- tai konetekniikkaa pääaineenaan opiskelevat.

Puolustusvoimien Kari Renko pitää tärkeänä, että koulutukseen tulee näkökulman muutos, kun insinööriopinnot siirtyvät Otaniemestä Tampereelle ja lentotekniikan opiskelu muuttuu lentokonejärjestelmätekniikan opiskeluksi.

"TKK:n painopiste oli lentokonesuunnittelu", muistuttaa itsekin sieltä valmistunut diplomi-insinööri Renko.

"Nyt tarvitaan järjestelmien ylläpidossa, ylläpidon suunnittelussa ja kehittämisessä sekä hankinnoissa ihmisiä, joilla on ymmärrys siitä, miten lentokone toimii. Miksi se pysyy ilmassa, mitä sille voi turvallisesti tehdä ja mitä ei."

"Lisäksi heillä on oltava vielä joku sen päälle rakennettu erikoisosaaminen, kuten esimerkiksi huollettavuuden ja luotettavuuden, tekniikan tai järjestelmäasiantuntijan osaaminen. Aerospace engineer on kuvaava nimitys, jolle ei ole suomenkielistä vastetta."

Puolustusvoimille on myös tärkeää, että professuurin avulla saadaan entistä paremmat edellytykset teettää tutkimusta korkeakoululla. T.T.

Patria Magazinen artikkeli

Lue myös: