Suomen alueelliset lentokenttäpaikkakunnat tiivistivät edunvalvontaansa lokakuussa ja kutsuivat valtiovallan mukaan lentokenttien kehittämiseen. Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm luovutti liikenneministeri Timo Harakalle tiistaina 18. lokakuuta alueellisten lentokenttäpaikkakuntien valtuuttamana 14 lentokenttäpaikkakunnan vetoomuksen, jossa LVM:n halutaan käynnistävän pikaisesti alueellisen ilmaliikenteen toimintamallin kehittämisen.
Yhteistyötä tiivistävien lentokenttäpaikkakuntien tavoitteena on saada kirjaus lentokenttien kehittämisestä seuraavaan hallitusohjelmaan. Hankkeessa ovat mukana kuntien ja lentokenttien yhteistyötä koordinoimaan valitun Pyhtään lisäksi Asikkala, Enontekiö, Ilmajoki, Inari, Joroinen, Kemijärvi, Kuhmo, Lappeenranta, Mikkeli, Pietarsaari, Rautavaara, Seinäjoki ja Tornio.
Lentokenttäverkosto kokoontui etäkokoukseen perjantaina 14. lokakuuta tarkoituksenaan tehostaa yhteistä edunvalvontaa ja kutsua valtiovalta mukaan lentokenttien kehittämiseen. Kokous järjestettiin Pyhtään kunnanjohtajan Terhi Lindholmin aloitteesta.
"Keskustelussa kävi hyvin ilmi, että paikkakunnilla on sekä yhteisiä että erilaisia tavoitteita. Akuutein huoli on niillä paikkakunnilla, joiden lentotoiminta on uhattuna. Toisaalta keskustelussa korostuivat tulevaisuuden sähköisen ja digitaalisen ilmailun vaatimukset. Toive on, ettei lyhyen ajan säästöpaineissa lakkauteta yhtään kenttää, jolle on pian taas käyttöä", sanoi Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm.
Kokouksessa sovittiin, että Pyhtää olisi välittömästi yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriöön, jotta keskustelu ilmaliikenteen tulevasta rakenteesta saataisiin käyntiin vielä tämän hallituskauden aikana.
Tiistaina 18. lokakuuta kunnanjohtaja Lindholm luovutti lentokenttäpaikkakuntien verkoston esittämän vetoomukseen liikenneministeri Harakalle Pyhtään lentopaikalla.
"Vetoamme, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy asiassa toimiin vielä nykyisen hallituskauden aikana. Kehitystyössä on kartoitettava muun muassa digitaalisten lentokenttien, etälennonjohdon, kutsupohjaisen liikennöinnin ja pienilmailun mahdollisuudet. Joustavan lentoliikenteen kehitysmahdollisuudet ovat huimat, ja alueiden saavutettavuuteen voidaan panostaa aivan eri tavalla, kun lentokenttäinfrastruktuuri on nykyistä kevyempi ja kustannustehokkaampi", sanoi Lindholm ministeri Harakalle luovuttamassaan kirjelmässä.
Ministeri Harakka totesi tilaisuudessa olevansa alueellisten lentokenttäpaikkakuntien akuuteista murheista pitkälti samaa mieltä.
"Meillä on varmasti se sama tavoite, että varmistetaan, että Suomessa on vähintään nämä nykyiset lentopaikat niin, että jos ja kun sähköinen lentäminen ottaa tuulta alleen. Se on tällaisessa pitkien etäisyyksien maassa kuitenkin tärkeä liikkumisen väline", lupasi Harakka vastaanottaessaan lentokenttäverkoston kirjelmän.
Lentokenttäverkoston seuraava tapaaminen on sovittu järjestettäväksi marraskuussa 2022.
Pyhtään lentokentälle on vastikään avattu myös LIFT Future Aerospace Center -tutkimuskeskus. Se kokoaa yhteen toimijoita niin yksityiseltä, julkiselta kuin tutkimus- ja kehityssektorilta. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä (TKI) tulevaisuuden ilmaliikenteessä ja samalla tukea toimialan uuden liiketoiminnan syntymistä Suomeen.
Suomen uusin lentokenttä Pyhtäällä kehittyy vauhdilla. Lentopaikalle on noussut vuoden 2022 aikana uusi lähes 1700 neliömetrin kokoinen lentokonehalli ja kiitotietä on nyt päällystetty jo kahden kilometrin matkalta. Seuraavia merkittäviä kehityshankkeita ovat mittarilähestymismenetelmän julkistaminen sekä kiitotien valaistusjärjestelmän hankinta.
Lentokenttäpaikkakuntien liikenneministeri Harakalle toimittama vetoomus
Hyvä liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakka
Alueellisten lentokenttäkuntien verkostovetoaa, ettäliikenne-ja viestintäministeriö käynnistäisi pikaisesti alueellisen lentoliikenteen toimintamallin kehittämisen.
Tavoitteeksi on asetettavaalueiden saavutettavuuden parantaminen ilmastollisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan
vuoksi.Venäjän ylilentokielto vei Suomelta kilpailuedun Aasian ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä. Myös Aasian ja Venäjän välisen konttiliikenteen hiljentyminen on vaikeuttanut konttien saatavuutta vientiteollisuuden tarpeisiin. Näin ollen Suomi on entistäkin kauempana maailmasta ja keskeisiltä markkinoilta.
Jotta Suomen kaikkien alueiden potentiaali saadaan hyödynnettyä, on tärkeää panostaa maan sisäiseen saavutettavuuteen. Pitkien etäisyyksien maassa kotimaan lentoyhteydet ovat tärkeitä.
Monen lentokenttäpaikkakunnan laskeva väestökehitys syöreittiliikenteen kysyntää, muttei useinkaan poista sen tarvetta. Monella alueella toimii kansainvälisen kaupan ja matkailualan yrityksiä, joille hyvä saavutettavuus on elinehto. Siksi on kehitettävä nykyistä joustavampia ja kustannustehokkaimpia tapoja järjestää alueiden saavutettavuus ilmastollisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Vetoamme, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy asiassa toimiin vielä nykyisen hallituskauden aikana. Kehitystyössä on kartoitettava muun muassa digitaalisten lentokenttien, etälennonjohdon, kutsupohjaisen liikennöinnin ja pienilmailun mahdollisuudet. Joustavan lentoliikenteen kehitysmahdollisuudet ovat huimat, ja alueiden saavutettavuuteen voidaan panostaa aivan eri tavalla, kun lentokenttäinfrastruktuuri on nykyistä kevyempi ja kustannustehokkaampi.
Monen alueen saavutettavuus on ostoliikenteen eli kulloisenkin hallituksen hyvän tahdon varassa. Julkisen talouden kiristyminen asettaa kaikki menokohteet kriittiseen tarkasteluun. Siksi on tärkeää, että Suomessa ollaan kehityksen aallonharjalla ottamassa käyttöön uusia ympäristöystävällisempiä,
kustannustehokkaampia sekä tarkoituksenmukaisia toimintatapoja.Työ kannattaa tehdä jo etukäteen, jottei alueiden saavutettavuuteen tule missään olosuhteissa vahingollisiakatkoksia.
Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että kansallisesti tulee arvioida nykyisen lentoasemaverkoston ja lennonjohdon toimintamalleja huomioiden päästöttömän lentämisen ja pienilmailun mahdollisuudet.
Toivomme tämän kehitystyön pikaista käynnistämistä ja autamme mielellämme ratkaisujen löytämisessä tähän yhteiseen haasteeseen. Alueellisten lentokenttäkuntien verkosto osallistuu mieluusti kehitystyöhön. Valmistelutyössä tulee hakea laajaa yhteiskunnallista osallistumista ja sitoutuneisuutta.
Alueellisen lentokenttäverkoston puolesta, Pyhtäällä 18.10.2022
Terhi Lindholm, Pyhtään kunnanjohtaja
Lue myös:
