Ilmavoimien McDonnell Douglas F/A-18 Hornet rikkoi äänivallin kello 13 maissa, kertoo YLE Uutiset. Ylisoonisen nopeuden aiheuttama pamaus kuultiin laajalla alueella itäisellä Uudellamaalla. Ilmavoimat vahvistaa operatiivisen lentotehtävän. Ilmatilaloukkausta ei kuitenkaan tapahtunut, sillä niistä tiedotetaan aina.

Ilmavoimat kertoi YLE Uutisille, että kyseessä oli yksi Hornet-hävittäjä. Pamaus kuultiin ainakin Janakkalan ja Sipoon alueilla.

Hävittäjä lensi 10 kilometrin korkeudessa. Tarkempaa syytä ei tehtävään kerrota, mutta ilmatilaloukkauksesta ei siis ole kyse. Ilmavoimat voi rutiininomaisesti käydä tunnistamassa muitakin tutkamaaleja kuin ilmatilaa loukkaavia koneita.

Ruotsin puolustusvoimat Försvarsmakten tiedotti torstaina iltapäivällä kahden Saab JAS 39 Gripen -hävittäjän käyneen tunnistuslennolla Itämerellä. Ruotsalaismedian mukaan kohteena oli kaksi venäläistä Tupolev Tu-22M -pommikonetta (arkistokuvassa oikealla).

Försvarsmaktenin mukaan Tupolevit tulivat eteläiselle Itämerelle Suomenlahden suunnasta lentäen kansainvälisessä ilmatilassa. Ruotsalaiset Gripenit kävivät tunnistamassa ne merialueella Öölannin saaren lähistöllä.

Tiedotteen mukaan Tupolevit myös palasivat takaisin Suomenlahdelle. Voi olla mahdollista, että suomalainen Hornet olisi käynyt tunnistamassa samoja koneita.

Ääntä nopeammin lentävä F/A-18 Hornet -hävittäjä vetää perässään reitin varrella maassa olijoille pamauksena tuntuvaa tiivistysaaltokaartiota. Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä pamauksesta vaan kaikki maassa reitin alla olevat kuulevat sen ylisoonisella nopeudella lentäneen koneen ylitettyä heidät.

Yllä olevassa kuvassa vuodelta 1999 Yhdysvaltain merivoimien Hornet lentää lähisoonisella nopeudella eli juuri äänen nopeutta hitaammin. Osassa konetta virtaus kuitenkin paikallisesti ylittää äänen nopeuden ja paine laskee eli tapahtuu ns. harvennus.

Ympäröivän iIman sopivan kosteuden vuoksi koneen ilmakehässä aiheuttaman harventuman alipainealue on nähtävissä ikään kuin hävittäjän mukana kulkevana, kartionmuotoisena pilvimäisenä ilmiönä. Ohjaamon takana on toinen, pienempi harventuma.

Ylisoonisen lennon aiheuttama ilmiö kuuluu maassa kahtena toisiaan nopeasti seuraavina pamauksina. Ensimmäinen aiheutuu koneen nokka-aallosta, jälkimmäinen pyrstöaallosta. Ilmiön voimakkuus riippuu mm. korkeudesta. Matalalla lennettäessä paineaalto saattaa esimerkiksi rikkoa ikkunoita. T.T.

YLE uutisten juttu