Finavia Oyj johti tammi−heinäkuussa 3,5 prosenttia vähemmän ylilentoja Suomen ilmatilassa kuin viime vuoden vastaavana aikana. Finavian mukaan kehitys heikentää  mahdollisuuksia Euroopan ilmatilan yhtenäistämiseen liittyvien lennonvarmistuksen suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

Finavian operoiman Suomen aluelennonjohdon johtamien ylilentojen määrä Suomen ilmatilassa väheni tammi−heinäkuussa 3,5 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Aluelennonjohdon johtamia ylilentoja oli yhteensä 17 739, kun niitä edellisvuoden tammi−heinäkuussa oli 18 389.

Finavia käy parhaillaan työehtosopimusneuvotteluja Suomen lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n kanssa. Samanaikaisesti on vireillä myös hanke siirtää Suomen aluelennonjohto Tampereelta Helsinki-Vantaalle. Finavia hakee toimillaan kustannussäästöjä.

”Lentoliikenteen laskeutumiset ovat vähentyneet merkittävästi keväästä 2012 lähtien. Ylilentojen määrä kasvoi vielä loppuvuoteen 2012 saakka, ja pidän erittäin huolestuttavana käänteenä sitä, että myös ylilentojen määrä on laskenut alkuvuonna", toteaa Raine Luojus, Finavian lennonvarmistuksesta vastaava johtaja.

"Näyttää siltä, että kansainvälisen talouden heikko kehitys vaikuttaa myös tällä tavoin”.

Finavia on yrittänyt lisätä ylilentoja Suomen ilmatilassa tarjoamalla lentoyhtiöille mahdollisuuden lentää yöaikaan Suomen ilmatilassa suorinta ja lennon kannalta optimoitua reittiä (Free Route Airspace), joka ei välttämättä kulje lentoväylien kautta. Tämä on ollut mahdollista vuoden 2012 joulukuusta lukien.

”Suomi on sitoutunut Euroopan yhtenäisen ilmatilan rakentamiseen ja liittynyt Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon NEFABiin vuonna 2012. Tämän seurauksena meidän on saavutettava vuosina 2012-2014 suorituskykytavoitteet, joiden avulla EU pyrkii muun muassa alentamaan lentoyhtiöiltä perittäviä ylilentomaksuja", jatkaa Luojus.

"Tämä on erittäin haastavaa liikennemäärien laskiessa.  EU:n asettama tavoite perustuu siihen, että EU-alueella tuhlataan ilmatilan hallintaan vuosittain viisi miljardia euroa enemmän kuin Yhdysvalloissa”, Luojus jatkaa.

Suomen lentoreittimaksut vahvistaa vuosittain Euroopan unioni.

”EU:n suorituskykytavoitteet lennonvarmistuksen kustannustehokkuuden parantamiseksi ovat erittäin tiukat. Suomi on sitoutunut näihin tavoitteisiin osana EU:n yhtenäisen ilmatilan rakentamista. Lennonvarmistusliiketoimintamme tuottaa vuosittain tappiota yli 10 miljoonaa euroa, mikä katetaan Finavian sisäisellä subventiolla", toteaa Luojus.

"EU:n asetuksen lähtökohta kuitenkin on, että lennonvarmistusliiketoiminnan tulisi olla kannattavaa. Tappiollisuus, EU:n haastavat suorituskykytavoitteet, lentoliikenteen heikko kehitys toimialana ja lentolippujen hintojen alentuminen ovat syitä, joiden vuoksi Finavia muiden eurooppalaisten lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien kanssa joutuu uudistamaan lähivuosina monin tavoin lennonvarmistuksen toimintatapoja sekä tiivistämään yhteistyötä eri maiden välillä”.

Yhteensä ylilentoja Suomen ilmatilassa oli tammi−heinäkuussa 27 381, mikä oli 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012 vastaavana ajanjaksona. Finavian aluelennonjohdon johtamien ylilentojen lisäksi Ruotsin ja Norjan lennonjohdot johtavat Suomen ilmatilassa käyviä Ruotsin ja Norjan kotimaanlentoja.

Finavian vuoden 2011 toimintakertomuksen mukaan lennonvarmistuksen liiketulos oli 4,6 miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiön mukaan lennonvarmistuksen tappiot olivat vuonna 2011 lopulta noin 10 miljoonaa euroa, kun tappiolliseen tulokseen lisättiin vielä sisäisiä menoeriä.

Ylilentojen määrä kasvoi Finavian johtamalla alueella 10 prosenttia vuoden 2012 aikana. Ylilennot toivat Finavian lennonvarmistusliiketoiminnalle runsaan 16 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2012. Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä 66,1 miljoonaa euroa, kun kasvua oli 8,9 prosenttia.

Tarkempia tuloslukuja ei enää vuoden 2012 osalta ole eritelty Finavian tilinpäätöstietojen uudessa raportointimallissa.

Lue myös: Aluelennonjohto palaamassa takaisin Seutulaan?