Buk M1 -ohjus esillä Tuusulassa - Ilmatorjuntamuseo täydensi kokoelmiaan

BUK_ilmatorjmuseo_0716_5Ilmatorjuntamuseo on viime kevään aikana uudistanut toisen hallinsa esillepanoa. Kesäkuussa avautunut Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa -näyttely kertoo ilmapuolustuksesta sen alkuvaiheista nykyaikaan. Esillä on runsaasti lähihistoriallista materiaalia tutkista Buk-ohjukseen.

Varsin ajankohtainen uusi näyttelyesine on Buk 9K37 M1 -alueilmatorjuntajärjestelmän (Бук 9K37, ITO96) ohjus 9M38 M1. Kyseessä on koulutuskäyttöön tarkoitettu osittain avattu ohjus, jossa keskeiset järjestelmät ovat nähtävissä (kuvassa yllä, klikkaa suuremmaksi).

Suomeen 90-luvun puolessavälissä Neuvostoliiton aikaisten lainojen lyhennyksenä hankittu Buk oli silloin aivan uusi. Tela-ajoneuvoille asenettu alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä tutkineen edusti tekniikan huippua maailmassa.

Nyt Suomi on päättänyt luopua järjestelmästä ja koulutuskäyttöön tarkoitettu ohjus on siten jo voitu siirtää museoon. Myöhemmin Ilmatorjuntamuseoon on tarkoitus saada näytteille myös koko järjestelmä telavaunuineen. Ohjus kuitenkin on edelleen muualla käytössä: Venäjällä on juuri esitelty modernisoitu Buk-versio.

ITO96:n tilalle Suomeen on ostettu Ilmavoimien McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjien käyttämiin Raytheon AIM-120 AMRAAM -ohjuksiin perustuva ITO12 NASAMS II -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä (Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System). Sen korkeusulottuvuus on kuitenkin huomattavasti matalampi kuin aiempien neuvosto-ohjusten.

Buk-järjestelmä tuli suuren yleisön tietoisuuteen kun Malaysia Airwaysin lento MH17 tuhoutui Ukrainan ja Venäjän rajalla. Boeing 777-200ER -kone (9M-MRD) oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Koneessa oli 295 ihmistä, joista 15 oli miehistön jäseniä. He kaikki saivat surmansa.

BUK_ilmatorjmuseo_0716_1

Tiistaina 27. syyskuuta uutisoitiin, että Hollannin viranomaiset olisivat käyneet Suomessa tutustumassa Buk-järjestelmän ohjukseen. Hollannissa järjestetään tänään tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan tutkimusten tuloksista väliraportin muodossa.

Ilmatorjuntamuseon näyttelyssä on myös jo pidempään ollut täydellinen Neuvostoliitosta hankittu Isajev S125 Petsora -ohjusjärjestelmä (NATO-koodi SA-3, Suomessa ITO79). Se on ulkonäyttelyalueella (kuvassa yllä). Museon Tuusula-hallista löytyy myös tämän järjestelmän ohjus (taaempana otsikkokuvassa).

BUK_ilmatorjmuseo_0716_2Ilmatorjuntamuseon ulkoalueella on myös ensimmäinen Suomeen vuonna 1968 vain koulutustarkoituksiin hankittu English Electra Thunderbird Mk1 -ohjus (vasemmalla). Sisätiloissa on mm. Merivoimien Rauma-luokan aluksilla ollut, olalta laukaistavaan lämpöhakuiseen Mistraliin perustuva kuuden ohjuksen laukaisulavetti (otsikkokuvassa oikealla).

Ilmatorjuntamuseon Helsinki-hallissa on esillä erityisesti sotiemme ilmatorjuntaa esittelevä Tulikasteesta torjuntavoittoon -näyttely. Sen pääpaino on Helsingin puolustuksessa vuoden 1944 ilmahyökkäyksiä vastaan. Tuolloin Helsinki pelastui onnistuneen torjunnan ansiosta. T.T.

Lue myös: