Ilmasotakoulussa Tikkakoskella järjestettävä Ilmavoimien Lentoreserviupseerikurssi on ensimmäinen askel sotilaslentäjän ammattiin Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa. Lentoreserviupseerikurssin suorittaneista valtaosa hakeutuu varusmiespalveluksen jälkeen opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssin ohjaajaopintosuunnalle. Opintojen jälkeen sotilaslentäjän ura voi viedä vaikkapa Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjän, Maavoimien helikopterien tai Rajavartiolaitoksen ilma-alusten ohjaimiin. Lentoreserviupseerikurssille hakeville on asetettu yksityiskohtaiset soveltuvuusvaatimukset. Lisäksi vaatimukset täyttävien hakijoiden soveltuvuutta koulutukseen arvioidaan vielä monipuolisella psykofysiologisella testauksella. Eräs pitkään sotilaslentäjäkoulutuksessa voimassa ollut hakuvaatimus on ollut se, ettei Lentoreserviupseerikurssille hakeva saa käyttää silmälaseja, vaan hakijan näkökyvyn oli oltava erittäin hyvä ilman korjausta. "Syksystä 2012 alkaen hakuvaatimukset kuitenkin muuttuvat niin, että silmälasien käyttäminen ei enää ole kurssille hakemista estävä tekijä", kertoo Ilmavoimien ylilääkäri, lääkintämajuri Tuomo Leino. "Tyypillisesti Lentoreserviupseerikurssille on hakenut vuosittain noin 500 vanhat vaatimukset täyttävää nuorta. Haluamme tällä vaatimusten muutoksella laajentaa joukkoa, josta tulevat sotilaslentäjät valitaan." Kansainvälinen suuntaus Sotilaslentäjien näkökriteerit ovat perinteisesti olleet erittäin tiukat. Etenkin takavuosien lyhyeltä etäisyydeltä käydyissä ilmataisteluissa moitteeton näkökyky ilman silmälaseja oli yksi ohjaajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Viime vuosina monien maiden ilmavoimat ovat kuitenkin muuttaneet näkövaatimuksiaan muun muassa taittovirheiden hoidon kehittymisen myötä. Muutoksella halutaan varmistaa, ettei lievästi heikko näkö karsi turhaan muuten hyvin sotilaslentäjiksi soveltuvia hakijoita. "Olemme seuranneet tässä päätöksessä Hornetin suurimman käyttäjän, Yhdysvaltain merivoimien esimerkkiä, Tuomo Leino sanoo. Merivoimat muutti jo viitisen vuotta sitten näköön liittyviä hakuvaatimuksiaan samansuuntaisesti, ja kokemukset ovat olleet hyviä." Koulutuksen saaneiden sotilaslentäjien näköä voidaan nykyään korjata yhä paremmin erilaisten lentotehtävien vaatimusten mukaisesti. Joissakin tehtävissä, esimerkiksi nykyaikaisella kuljetus- ja yhteyslentokonekalustolla toimittaessa, ohjaajan näön haasteille optimoitujen silmälasien tai piilolinssien käyttämisestä ei yleensä ole estettä. Toisissa tehtävissä, kuten Hornet-kalustolla lennettäessä, ei silmälasien käyttö kuitenkaan ole mahdollista. "Esimerkiksi Hornetissa käytettävän kypärätähtäimen kanssa eivät silmälasit tule kyseeseen. Sivunäkökenttien tulee olla optisesti korjatut ja lisäksi sankalasit huurustuvat helposti ilmataistelulennoilla", Tuomo Leino kertoo. Tällöin ohjaajan näön korjaaminen voi olla mahdollista laserleikkauksella. Silmien laserleikkaukset hyväksyttiin koulutetuille ohjaajille vuodesta 2010 alkaen. FS LASIK -silmäleikkauksella saavutetaan yhä parempia tuloksia. Myös leikkausten jälkeisten komplikaatioiden riski on nykyään hyvin pieni. Tuomo Leinon mukaan laserkorjausleikkauksia suositellaankin Ilmavoimissa silmälaseja käyttäville ohjaajille heidän tehtäviensä niin vaatiessa. Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät Lentoreserviupseerikurssin hakuvaatimukset muutu silmäleikkausten osalta. "Ennen kurssille hakemista tehty silmien laserleikkaus on edelleen karsiva tekijä. Haluamme tällä varmistaa, että mahdollinen leikkaus voidaan ajoittaa niin, että siinä saavutetaan silmien taittovirhe huomioiden paras mahdollinen tulos." Leuanveto ja selkäliikkeet poistuvat Ensimmäisen uudistuneilla vaatimuksilla valittavan lentoreserviupseerikurssin hakuaika on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy 15.1.2013. Kurssi astuu palvelukseen Ilmasotakoulussa heinäkuussa 2013. Näköä koskevien vaatimusten lisäksi myös kurssin valintavaiheessa suoritettavien kuntotestien sisältö muuttuu hieman tästä syksystä alkaen. Aiemmin lihaskuntotesteihin kuuluneet käsinkohonta ja selkälihasliikkeet poistuvat ohjelmasta. Sen sijaan vauhditon pituushyppy, istumaannousutesti, etunojapunnerrukset ja polkupyöräergometrillä suoritettava rasitustesti säilyttävät paikkansa. "Muutokset yhdenmukaistavat lentoreserviupseerikurssin valintamenettelyä muun varusmiesten kuntotestauksen kanssa. Kuntotasovaatimukset eivät kuitenkaan laske, vaan hyvä fyysinen kunto on edelleen kurssille pääsemisen edellytys", Tuomo Leino muistuttaa.
Lue myös:
|
|||
