(päivittynyt 17.00) Ilmavoimat on saanut marraskuussa 2013 tapahtuneen Hawk-onnettomuuden tutkinnan päätökseen. Siipikoneen ohjaaja arvioi johtokoneen korkeutta ollessaan selkälennossa, jolloin havaintojen teko on haastavaa. Hän päätteli johtokoneen lentoradan väärin, kertoi tutkintaa johtanut majuri Mikko Pekkala Ilmavoimien tiedotustilaisuudessa. Kaksi Ilmavoimien BAe Systems Hawk Mk.66 -suihkuharjoituskonetta törmäsi 13. marraskuuta ilmassa Pohjanmaalla Perhon Salamajärvellä noin 80 kilometrin päässä Kauhavalta. Toinen ohjaaja pelastautui koneen Martin-Baker -heittoistuimella mutta toinen menehtyi koneiden yhteentörmäyksessä.Onnettomuuden tapahtuessa käynnissä oli kaksi vastaan yksi kaartotaisteluharjoitus. Onnettomuuskoneet pyrkivät torjumaan yhdessä kolmatta konetta. Sää oli tapahtumahetkellä hyvä. Ennen onnettomuutta oli jo lennetty normaalisti seitsemän kohtaamista. Onnettomuus tapahtui lennon kahdeksannessa eli suunnitelmien mukaisesti viimeisessä kohtaamisessa. Siipikoneen havainto johtokoneen lentoradasta ja paikasta hetkeä ennen turmaa oli virheellinen. "Toinen ohjaajista teki virheellisen havainnon toisen koneen korkeudesta, paikasta sekä lentosuunnasta ennen viimeisen ammuntasyöksyn aloittamista. Tämän seurauksena koneet ajautuivat risteäville lentoradoille", kuvailee majuri Pekkala Ilmavoimien tiedotteessa. Onnettomuustutkintaryhmän mukaan havaintovirhe ei kuitenkaan suoraan aiheuttanut kahden Hawk Mk.66 -koneen törmäystä ilmassa. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös se, että ohjaajien välinen radioliikenne jäi vähäiseksi juuri ennen harjoituksen viimeistä kohtaamista. Väärän tilannekuvan jälkeen eri tekijät johtivat yhteentörmäykseen ilmassa. Siipikoneen (HW-369) oletus johtokoneen (HW-372) lentoradasta oli erheellinen ja johtokone tuli eteen yllättävästä suunnasta. Koneet törmäsivät yhteen suurehkolla nopeudella. Siipikoneen vasen siipi osui kaartotaistelun aikana johtokoneen etu- ja takaohjaamon väliin (kuva vasemmalla). Koneiden nopeudet olivat 376 ja 259 solmua. Korkeutta oli 5650 jalkaa. Siipikoneen ohjaaja pelastautui heittoistuimella eikä hän loukkaantunut vakavasti. Johtokoneen ohjaamo katkesi, joka aiheutti koneen hajoamiseen kahteen osaan. Johtokoneen ohjaaja menehtyi törmäyksessä. Myös heittoistuin vaurioitui törmäyksessä, joten pelastautumismahdollisuuksia ei muutenkaan todennäköisesti olisi ollut. Kolmannen harjoitukseen osallistuneen Hawk-koneen (HW-373) ohjaaja ilmoitti lennonjohdolle turmasta kello 12.08. Lentäjä ei nähnyt varsinaista törmäystä mutta havaitsi ilmassa putoavia koneen osia. Pelastustoimet pääsivät käyntiin erittäin nopeasti ja ambulanssi oli pelastuneen ohjaajan luona jo kello 13.10. Turmakoneet syöksyivät erittäin vaikeaan ja vetiseen suomaastoon, joka osaltaan hankaloitti etsintä- ja pelastustoimia. Molemmat koneet tuhoutuivat täysin. Turmassa mukana olleiden Hawkien lentäjät olivat kokeneita ilmataisteluopettajia. Siipikoneen heittoistuinhypyn tehnyt lentäjä on jo palannut takaisin lentopalvelukseen.
Ilmavoimat suoritti useita välittömiä toimia lentoturman jälkeen. HW-kalusto asetettiin lentokieltoon vuorokaudeksi, kunnes saatiin varmuus heittoistuimen toiminnasta. Ilmataistelun näkemis- ja väistämissäännöt kerrattiin ohjaajille. Onnettomuustutkintaryhmä esittää lentoturvallisuuden kehittämiseksi, että ilmataisteluun liittyvää ohjeistusta tarkennetaan etenkin radiopuhelinliikenteen osalta. Käytännössä ilmataistelun aikana tapahtuvaa kommunikaatiota lisätään parantamaan ohjaajien tilannetietoisuutta. Molemmat turmakoneet olivat Sveitsistä hankittuja ja jo mittavalla Patrian tekemällä ohjaamo- ja avioniikkapäivityksellä modernisoituja Mk.66-tyyppisiä suihkuharjoituskoneita. Uudistusten myötä Hawk-lentokaluston elinkaari on turvattu 2030-luvulle asti. Päivitys 13.17: Lisätty majuri Mikko Pekkalan kommentit. Lue myös:
|
|||