Ilmavoimien, Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjät harjoittelevat kylmän meren olosuhteissa selviytymistä Upinniemessä Ilmasotakoulun järjestämässä meripelastautumisharjoituksessa. Pisin harjoitusosuus kylmällä merialueella on noin vuorokauden mittainen ennen kuin SAR-tehtävällä oleva NH90-helikopteri saapuu apuun.

Ilmavoimien, Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen ohjaajaopintosuunnan opiskelijat harjoittelevat 23.–28. lokakuuta 2022 kylmän meren olosuhteissa selviytymistä. Harjoitus on osa kadettien koulutusohjelmaa. Tässä koulutusvaiheessa kadetit ovat lentäneet alkeiskoulukoneilla Vinkalla ja Grobilla. Myöhemmissä koulutusvaiheissa siirrytään oman koulutushaaran kaluston käyttöön.

Kyseessä on pelastautumiskoulutuksen olosuhdekoulutus, jota annetaan ensimmäisen kerran kadettikoulussa. Harjoitukseen voi osallistua myös jo valmistuneita lentoupseereita. Uran aikana pelastautumiskoulutuksen olosuhdeharjoituksia kerrataan tarpeen mukaan meri-, talvi- ja kesäolosuhteissa. Ilmavoimien hävittäjälentäjät kertaavat määräajoin myös hinauslaskuvarjokoulutuksessa lentokelpoisuusvaatimusten mukaisesti.

Upinniemessä käynnissä olevassa koulutuksessa lentävää henkilöstöä edustavat opiskelijat harjaannutetaan henkeä pelastaviin ja toimintakykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin mereen päättyneen heittoistuinhypyn tai pakkolaskun jälkeen. Harjoitus toteutetaan sekä allas- että meriolosuhteissa.

Tavoitteena on oppia pelastautumisvarusteiden ja merkinantovälineiden käyttöä sekä taitoja, joilla ylläpidetään toimintakykyä pelastuslautalle tai luodolle päädyttäessä.

Ensivaiheessa koulutuksessa harjoitellaan toimintaa vedessä, totutellaan kylmän altistuksen vaikutuksiin ja opetetaan oikeat toimet toimintakyvyn palauttamiseksi. Tärkeää on suojautuminen jäältä, tuulelta ja sateelta sekä tulen tekeminen ja oikeat merkinantotavat.

"Harjoituksessa kuvataan tilannetta, jossa on jouduttu vesistöön. Kylmäaltistuksia tehdään esimerkiksi laiturilta veteen hypätessä. Ensivaiheessa kyse on noin vartin suorituksesta ilman meripukua, jossa havainnoidaan reagointia tilanteeseen", avasi harjoituksen johtaja majuri Lasse Konttinen.

"Harjoituksen aikana oppilaat joutuvat veteen viitisen kertaa, josta he pelastautuvat rannalle. Välillä käytössä on meripuku ja välillä toimitaan ilman. Oppilaat ajetaan veneellä merelle, josta he pelastautuvat uimalla tai lautalla luodolle. Siellä palautetaan toimintakyky ja oppilas pelastetaan luodolta", jatkoi majuri Konttinen.

Koulutusohjelmaan kuuluu eri pituisia harjoitteita, joista osa on muutaman tunnin mittaisia, mutta pisin harjoitus kestää noin vuorokauden.

Meriveden lämpötila on tällä hetkellä Upinniemen alueella noin 12 celsiusastetta. Meripuvun ja eristävän kerroksen kanssa merestä ylös pääsevän toiminta-aika on useita tunteja lihasvoiman lämmöllä. Ilman eristekerrosta meripuvun kanssa hypotermia uhkaa jo 30 minuutin kuluttua vedestä nousemisen jälkeen. Ilman meripukua keho on vajaalämpöinen jo 15 minuutin kohdalla.

Oppilailla on harjoituksen aikana käytössä samanlainen varustus kuin hävittäjälentokoneen ohjaamossa. Kyseessä ovat lentäjän päällä olevat varusteet sekä heittoistuimen mukana tulevat pelastautumispakkauksen varusteet. Lentäjän varusteisiin kuuluvat mm. lääkintäpakkaus, monitoimityökalu ja hätälähetin. Pelastautumispakkaukseen kuuluu mm. pieni yhden hengen lautta, villasukat, pipo, hansikkaat, puukkosaha ja puukko.

"Tärkeimmät varusteet ova käytännössä puukko ja saha, sillä niiden avulla laskuvarjosta ja viitasta rakennetaan suoja. Tulenteko on tärkeää ja sitä harjoitellaan kovasti erilaisissa olosuhteissa. Lämpö toimii myös merkinantona", opasti majuri Konttinen.

Harjoitukseen 27. lokakuuta liittyvän helikopteritoiminnan toteuttaa Utin jääkärirykmentti NH90-kalustolla. Ne seuraavat merialueella pelastettavien merkinantoja ja saapuvat apuun. Pintapelastaja vinssaa ohjaajaoppilaat turvaan. Harjoituksen venekalustosta vastaa Rannikkoprikaati.