Arkkitehtitoimistojen Freese & Schulman laatimassa, jo kesäkuun lopussa valmistuneessa selvityksessä puolletaan vahvoin perustein Malmin lentokenttäkokonaisuuden suojelemista alkuperäisessä ilmailukäytössään. Julkaistu ympäristöhistoriaselvitys (YHS) tehtiin kaavoituksen ja suojelutavoitteiden asettamisen tarpeisiin keväällä ja kesällä 2016 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) tilauksesta ns. suppeana toimeksiantona. YHS toimii tulevan kaavoituksen ja korjaussuunnittelun apuvälineenä ja tietopankkina. Selvityksessä todetaan jälleen faktat, joiden mukaan Helsinki-Malmi on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ja koko maan yleisilmailun operaatiosta noin puolet tapahtuu Malmilta käsin.
Selvitystyö tehtiin kahden arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Arkkitehtitoimisto Schulmanilta työhön osallistui arkkitehti, professori Sari Schulman, Arkkitehtitoimisto Freeseltä arkkitehdit Simo Freese ja Eva Knif sekä arkkitehtiylioppilas Hilda Uusitalo. Lentoaseman maiseman ja kasvillisuuden analyysissä auttoi maisema-arkkitehti Marja Mikkola.
Malmin lentoaseman perustamisvaiheen rakennukset ovat monumentteja ajalta, jolloin maalentoasema oli rakennustehtävänä uusi ja rakennustyypit vasta muotoutumassa. Selvityksessä todetaan, että takennukset eivät ole arvokkaita ainoastaan yksittäisinä taidonnäytteinä, vaan myös kontekstiltaan ja maisemaltaan, mukaan lukien kiitotiet ja niiden yksityiskohdat kuten 1930-luvun betonilaatat ja HELSINKI -teksti. Säilyneistä rakennuksista myös sodan aikaiset hangaarin laajennus, parakkikylä ja autosuoja kuuluvat vaalittavaan kokonaisuuteen. Selvityksessä todetaa, että on ilmeistä, että Malmin lentoaseman kulttuurihistorialliset arvot säilyvät parhaiten ilmailutoiminnassa.
Selvityksen esittämät perusteet kentän lentotoiminnan jatkamiselle ovat samoja, jotka on esitetty myös 10. elokuuta 2016 vireille pannussa Lex Malmi -kansalaisaloitteessa. Malmin lentoasema ympäristöhistoriaselvitys (PDF-tiedosto) Lue myös:
|
|||