Suomen ilmailulaki päivitetään kansainvälisen sääntelyn ja unionilainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Hallitus esitti ilmailulain vahvistamista 6. marraskuuta. Laki tulee voimaan 13. marraskuuta. Suomen ilmailulain merkitys on laskenut EU-sääntelyn lisäännyttyä.
Uudella ilmailulailla pannaan erityisesti täytäntöön Euroopan unionin ilmatilauudistuksen sekä puolustusvoimauudistuksen edellyttämät muutokset ilmatilan käytössä. Samalla uudistetaan säännöksiä, joilla pyritään sovittamaan yhteen siviili-, sotilas- ja valtion ilmailun tarpeita yhteisessä ilmatilassa.
Lain valmisteluryhmässä olivat mukana puolustusministeriö, sisäministeriö, Ilmavoimat, sotilasilmailun viranomaisyksikkö, Rajavartiolaitos, Finavia oyj ja Trafi. Tavoitteena oli varmistaa säädösten linjaus EU-säädösten kanssa, päällekkäisyyksien poistaminen ja johdonmukaisuus. Taustalla olivat myös miehittämättömien ilma-alusten tarpeiden huomioiminen.
EU-säädösten lisäksi omaa ilmailulakia ja määräyksiä tarvitaan esimerkiksi säätelemään sotilasilmailua, rajavalvontaa ja kevyempiä ilma-aluksia kuten ultria.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailuun liittyvät tehtävät on koottu ilmailulakiin yhteen. Lentoliikenteen julkisesta palveluvelvoitteesta päättää jatkossa liikenne- ja viestintäministeriön sijasta Liikennevirasto. Tällä hetkellä palveluvelvoite on asetettu Helsingin ja Savonlinnan väliselle lentoliikenteelle.
Laissa on osoitettu julkisia hallintotehtäviä myös muille kuin viranomaisille, kuten Finavia Oyj:lle lentokentän pitäjänä ja ilmaliikennepalvelun tarjoajana sekä harrasteilmailun järjestöille ja muille asiantuntijayksiköille.
Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevat säännökset mahdollistavat toimialan kehityksen. Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan kansainvälisen säätelyn ja Euroopan unionilainsäädännön kehittäminen on vasta käynnistymässä.
Lentoasemilla maahuolintapalveluja tarjoavilta yrityksiltä edellytetään jatkossa turvallisuudenhallintajärjestelmää.
Lue myös:
